Penkki, puu ja puistotie

Jokunen aika sitten puistonpenkeillä oli kokoontuminen ihan meidän huudeilla. Minusta ne olivat jotenkin herttaisia parveilijoita, ihan kuin ne olisivat pitäneet torikokousta. Sitten parveilevat penkit vain hävisivät.

Mutta tällä viikolla ne palasivat. Ja vieläpä uusissa iloisissa kesäasuissa!

Tapiolan puistonpenkit ovat aika paljon järeämpää tekoa kuin nykyisen puistonpenkkitrendin edustajat. Esimerkiksi Jätkäsaaren uuden karheat huilipenkit ovat melkoisen hoikkalinjaisia. Sutjakan olemuksen lisäksi nykypenkeissä on havaittavissa toinenkin yleistyvä piirre: yhden istuttavat karsinat tai jopa kokonaan erilliset istuimet.

Äärimmilleen puistoeristäytyminen on viety Pikku-Parlamentin puistossa, jossa yksinäiset, yhden istuttavat puistonpenkit on ripoteltu muutaman metrin päähän toisistaan. Mitähän penkkien suunnittelija on mahtanut ajatella? Että annetaanpas kansalaiselle mahdollisuus hiljentyä itsekseen demokratian äärellä marraskuisessa pääkaupungissa?

Jotenkin nuo yhden istuttavat puistonpenkit tökkivät. Minusta puistonpenkkeihin on vaan rakennettu sisään jokin tietty sosiaalisuus – sellainen lämmin ja kutsuva fiilis, että on ihan ok vaihtaa sana tai kaksi ventovieraankin kanssa.

Comments

[Paula]

Tuollaisilla yhden istuttavilla puistonpenkeillä ei koskaan tapahtuisi legendaarisia Spede Show:n puistonpenkkikohtauksia! Ja nuo näyttävät jotenkin ihan liian orvoilta ja kylmiltä, kun taas puiset ja kivasti maalatut penkit oikein houkuttelevat istuskelemaan.

[Katri Junna]

Aivan! Ja olisiko Forrest Gump ollut oscariensa arvoinen leffa, josGump olisi höpissyt tarinaansa yhden istuttavalla puistojakkaralla?

[Muumuu]

Yhdenistuttavien tai karsinoitujen puistonpenkkien tarkoitus lienee estää spurgujen leiriytymistä.