Täydellisen kengän metsästys

Olen yrittänyt löytää täydellisiä nilkkureita. Mutta mitä voi tehdä, jos kirpparilta ei löydy sopivia? Ulkonäön lisäksi arvostan ympäristöystävällisyyttä, kestävyyttä ja eettistä tuotantoa, mutta mistä tietää, onko kenkä eko ja reilu? Ekosertifikaatteja ei pelkästään kengille vielä ole.

Kenkien valinta alkaa siitä, mikä kuluttajalle on tärkeää: pieni hiilijalanjälki, kemikaalittomuus, reilu kauppa vai vegaanisuus? Kaikkia tasaisesti on vielä tässä vaiheessa yhden kengän vaikea miellyttää, kuten Noora viime keväänä selvitti. Etsimistä helpottaa onneksi se, että hippikengät ovat nykyään muotoilultaan samalla tasolla normikenkien kanssa.

Pyysin apua Idun's Apple verkkokenkäkaupan Mia Hietikolta ja IpanaJamit-yrittäjältä Tarja Castelilta. Molemmat olivat sitä mieltä, että kuluttajan on oltava itse valppaana: todellisissa ekokengissä on huomioitu materiaalin lisäksi koko valmistusprosessi ja kuljetus. Hietikko ja Castel ovat molemmat sitä mieltä, että valmistajan avoimuus on tärkeää.

Mistä tietää, että kenkä on eko?

Hietikon mukaan monet mainostavat kenkiä ekologisina, vaikka tuotteessa olisi vain yksi "ekojuttu" ja loppukenkä olisi valmistettu täysin ympäristöstä piittaamaatta. Hietikko ja Castel kehottavatkin tarkistamaan, onko

• kengän jokaisessa valmistusvaiheessa otettu ympäristöasiat huomioon, 
• kenkä valmistettu kestävistä kierrätys- tai luonnonmateriaaleista energiatehokkaassa tehtaassa, ja
• onko kenkä maineeltaan laadukas ja kestävä. 

Castelin mukaan ympäristö- ja ihmisystävällisen kengän tuotanto on läpinäkyvää ja kauppias on tietoinen tuotantoprosessin jokaisesta askeleesta. Kauppiaalla ei siis saa mennä sormi suuhun tuotantoa koskevissa kysymyksissä.

Vaikka kengille ei ole omaa sertifikaattia, voi materiaalit tai tehdas olla sertifioitu. Ekokengätkin tulisi valmistaa tehtaassa, jota ei ole perustettu vain yhtä brändiä varten.

Kengän ekologisuutta parantaa myös oma toiminta: säännöllinen suojaus ja huolto ovat Suomen olosuhteissa avainasemassa. 

Materiaaleista mittaa 

Jos haluaa myrkyttömät kengät, kannattaa selvittää materiaalit, pinnoitteet ja kiinnitykset.

Mikäli nahkakenkää halajaa, kannattaa valita kasviparkittu nahka. Nahkakengistä suurin osa on parkitaan kromilla, joka raskasmetallina saastuttaa ympäristöä ja on työntekijöiden terveydelle haitallinen. Kasviparkittuja nahkakenkiä löytyy ainakin brittäläisen Terra Planan, espanjalaisen El Naturalistan, ruotsalaisen Swedish Hasbeensin ja brittiläisen Po-Zu:n mallistoista.

Uusin Kuluttaja-lehti kertoo aidon nahan valmistuksen kuluttavan enemmän luonnonvaroja kuin keinonahan. Toisaalta sanotaan, että aito nahka on pitkäikäisempi kuin keinonahka. 

Pieniltä merkeiltä tai yksittäisistä eristä voi myös löytää kierrätettyä nahkaa, mutta koska laadun on oltava tasaista, ei kenkiä voi ainakaan isoissa erissä valmistaa pelkästään kierrätetystä nahasta.

Pinnoitteissa kannattaa välttää terveydelle ja ympäristölle haitallisia perfluorattuja yhdisteitä, josta esimerkiksi Gore-Tex -tuotemerkki valmistetaan. Ympäristöystävällisiäkin kosteudenestovalmisteita on olemassa. Esimerkiksi Terra Plana käyttää biohajoavaa, mutta vettähylkivää Sympatex-pinnoitteta.

Vegaaniset, mutta ilman myrkkyjä

Vegaanikenkiä voidaan valmistaa esimerkiksi hampusta, luomupuuvillasta ja keinonahasta, jolloin kannattaa selvittää, mistä materiaalista on kyse. Hietikon mukaan ainakin Terra Plana kengissä oleva merkintä Eco PU (=Polyuretaani) kertoo, että kyseessä on myrkytön muovi. Myrkyttömiä ovat myös PET-merkityt kierrätetyistä muovipulloista valmistetut kengät. Keinonahkakenkiä valmistaa PET-materiaalista ainakin Simple Shoes ja Beyond Skin merkit. 

Kiinnitysmateriaalin kohdalla on hyvä varmistaa, että liimatuotteita on käytetty mahdollisimman vähän. Ompelu- tai niittikiinnitys on parempi vaihtoehto kuin liimat, mutta harvoin ne yksistään pystyvät pitämään kengän kasassa. Liimoja on kuitenkin erilaisia, ja vastuunsa tuntevat merkit käyttävät niitä minimoidusti.

Niin kaukaa kuin pippuri kasvaa? 

Suomalaisia ekokengäksi brändättyjä merkkejä ei vielä ole, mutta Suomessa oikeista materiaaleista käsityönä valmistettu laadukas kenkä on aina ekologinen.

Hietikko huomauttaa, että vaikka kenkä valmistettaisiin Suomessa, saatetaan materiaalit, kuten esimerkiksi luonnonkumi, joutua kuljettamaan muualta. Ekokengät pyritäänkin kuljetuspäästöjä minimoiden valmistamaan mahdollisimman kevyeksi. Euroopassa vamistettuja ekokenkiä ovat Po-Zu:t, Swedish Hasbeensit ja El Naturalistat.

Vaikka kenkä olisi valmistettu ekologisin periaattein, se ei todellakaan takaa työntekijöiden olojen eettisyyttä. EU:ssa valmistetut kengät tuotetaan EU:n lainsäädännön alla, joten eettisten seikkojen tulisi myös olla kunnossa. 

Täydelliset kengät

Kuluttajan osa tässä kaikessa kuulostaa työläältä - palkitseeko vaivannäkö? 

Oma etsintäni tuotti tulosta. Täydelliset kengät löytyivät Terra Planalta. Niiden tuotantoketju on läpinäkyvä ja brändin kenkien valmistuksessa on tehdasta myöten energiatehokkuus otettu huomioon. Kengät ovat valmistettu kevyiksi, jotta niiden kuljetus olisi mahdollisiman vähäpäästöistä.

Mamie-nilkkurit ovat kasviparkittua nahkaa, jonka pohja on valmistettu kierrätyskumista. Ja koska kengissä on luonnollisesti tärkeää myös ulkonäkö, ovat Mamiet myös täydellisen tyylikkäät. Ne ovat paksu- ja korkeakorkoiset, nauhalliset ja vähän yli nilkkapituiset. Ne olivat myös uskomattoman hyvät jalassa. Juuri sitä mitä etsin!

Castel suositteli lapsille ruotsalaisia EU:n ympäristösertifioituja Kavat Eco Logic -kenkiä, jotka ovat valmistettu Ruotsissa kasviparkitusta nahasta.

Laadukas ja kestävä kenkä on aina ekologinen: kierrätetty kenkä on kestänyt käyttöä jo yhdellä omistajalla, joten se todennäköisesti kestää myös minulla. Olen onnekas, sillä jalkani on keskivertokokoa, joten kenkien löytäminen kierrätettynä ei ole koskaan ollut ongelma. Olenkin päättänyt, että tästä lähtien ostan vain korkokengät uutena, koska niiden on oltava erityisen hyvin jalkaan istuvia. Siistejä, matalapohjaisia kenkiä ovat kirpparit pullollaan. 

Ekologisista kengistä lisää Kemikaalicocktailissa. 

Ekologisia kenkämerkkejä: 

• Lahtisen huopikkaat
• Tom's shoes hyväntekeväisyyskenkiä
• Terra Plana korkkareita, myös vegaanisena
• Veja-tennarit
• Kero lapikkaat poronnahasta
• Swedish Hasbeens puukkareita erilaisilla koroilla, varsilla ja väreillä
• Po-Zu kookoskuitukenkiä
• Teriteja poronnahka-koivukorkkarit
• El Naturalistan kävelykengät
• Kavat Eco Logic lastenkengät
• Simple Shoes mm. myrkyttömiä tekonahkakenkiä
• Beyond Skin myrkyttömiä vegaanikenkiä kierrätysmuovista

KUVAT: Katja

Comments

[Irilin]

Mä taas olen kuullut, että mitään kenkiä ei olisi hyvä ostaa käytettyinä, kun ne muokkautuvat niin paljon ekan omistajansa jalkaan, että voivat aiheuttaa jotain ongelmia sitten seuraavalle. Tosin siinä olen uskaltanut tehdä poikkeuksen, että jos mulla on ollut mahdollisuus jututtaa kenkien entistä omistajaa (kasvotusten tai sähköpostitse) ja tämä on vakuuttanut popojen olleen erittäin vähäisellä käytöllä, olen ostanut.

[Hertta Päivärinta]

Täytyypä selvittää pitääkö tuo paikkansa vai onko se vain urbaanilegenda :)

Kierrätetyn kengän kunto riippuu tietenkin sen laadusta ja siitä kuinka paljon sitä on käytetty. Kulutusmeininki, kun on mitä se on, olen ainakin itse löytänyt kirpputoreilta melkein käyttämättömiä kenkiä. Olen myös löytänyt jonkin verran käytettyjä nahkakenkiä, jotka laatunsa vuoksi ovat ainakin minulla vielä käytössä toimineet. Monet kovassa käytössä olevat lempikenkäni ovat kierrätettyjä. Eli mulla ei ole käytettyjen kenkien kanssa ongelmia ilmennyt. Tai sitten mulla on vaan ihmeelliset jalat...

[Hanna Sauroja]

Hei
Haluaisimme hieman täsmentää juttua ympäristövastuullisista kengistä. Toisin kuin jutussa kerrotaan, kengille on olemassa Suomessakin käytössä oleva ympäristömerkki eli Euroopan ympäristömerkki. Ja Suomessa on jo myös yksi valmistaja, joka tämän merkin on saanut tuotteilleen. Kyse tosin on työkengistä ja valmistaja on Jalas. Muualla valmistettuja Euroopan ympäristömerkin saaneita kenkiä löytyy kyllä muitakin mm. jutussa mainittu lastenkenkien valmistaja ruotsalainen Kavat.
Lupia Euroopan ympäristömerkittyihin kenkiin on seuraavilla eurooppalaisilla valmistajilla:
Pikolinos Intercontinental, S.A.; Espanja
Division Anatomicos, S.L.; Espanja
Urho Viljanmaa Oy; Suomi
DELTA PLUS France; Ranska
Calzaturificio Fratelli Soldini S.p.A; Italia
Sabatini Calzature S.r.l.; Italia
3A Antonini S.p.A; Italia
Tacconi S.p.A; Italia
Over teak S.r.l., Italia
Gazzoni ecologia S.r.l; Italia
Skofabriken Kavat AB; ruotsi
Tuotelistat löytyvät osoitteesta http://www.eco-label.com/finnish/

Euroopan ympäristömerkin (EU-Kukan) ansaitakseen on kengän täytettävä tiukat, elinkaariperusteiset kriteerit. Näitä vaatimuksia on mm:
- Nahanparkituslaitosten ja tekstiilien valmistuksen vedenkulutusta on rajoitettava sekä niiden jätevedet puhdistettava
- Haihtuvien orgaanisten liuotteiden käyttöä kokoonpanossa on rajattu
- Tiettyjen terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käyttö valmistuksessa on kielletty:
o Pentakloorifenolia (PCP) ja tetrakloorifenolia (TCP) sekä niiden suoloja ja estereitä ei saa käyttää.
o Mitään sellaisia atsoväriaineita ei saa käyttää, jotka voivat hajota seuraaviksi aromaattisiksi amiineiksi.
o Kumissa ei saa olla havaittavissa seuraavia N-nitrosamiineja:
o Nahka-, kumi- ja tekstiiliosissa ei saa käyttää C10–C13-kloorialkaaneja.
o Sellaisia väriaineita ei saa käyttää, jotka voidaan luokitella syöpää tai perimän muutoksia aiheuttaviksi tai lisääntymiselle taikka ympäristölle haitallisiksi/vaarallisiksi
o Alkyylifenolietoksylaattia (APE) tai perfluoro-oktaanisulfonaattia (PFOS) ei saa käyttää.
o Sellaisia väriaineita ei saa käyttää, jotka voidaan luokitella ihoherkistystä aiheuttaviksi (R43) (direktiivin 67/548/ETY ja direktiivin 1999/45/EY luokitussäännöt).
- Jalkineiden kemikaalijäämille on asetettu tiukat raja-arvot: Lopputuotteessa ei saa olla arseeni-, kadmium, lyijy- kromijäämiä.
- Formaldehydia ei saa löytyä tekstiiliraaka-aineista ja nahalle sitä saa olla enintään 150 ppm.
- Jalkinetuottajia pyydetään esittämään yksityiskohtaisia tietoja energiankulutuksestaan jalkineparia kohti.
- Valmiin jalkineen on täytettävä tiukat suorituskyky- ja kestävyysvaatimukset, kuten: päällisen taivutuskestävyys ja repimislujuus, sisäpohjan kiinnittyvyys, ulkopohjan taivutuskestävyys, repimislujuus ja kulumiskestävyys sekä on sisäosien värien kestävyys ja pysyvyys on oltava hyvät
- Talvijalkineiden päällisen on oltava vedenkestävä ja ulkopohjan vedenpitävät.
- Kenkien myyntipakkaukset on oltava pääasiallisesti kierrätetyistä materiaaleista ja kierrätykseen sopimattomat muovit ovat kiellettyjä, elleivät ne itse ole kierrätettyjä tuotteita.

Lisätietoa ympäristömerkeistä löytyy osoittesta www.ymparistomerkki.fi
Ystävällisin terveisin,
SFS-Ympäristömerkintä, Hanna Sauroja (markkinointipäällikkö) ja Leena Nyqvist-Kuusola (Euroopan ympäristömerkin asiantuntija)

[Hertta Päivärinta]

Hei ja kiitos lisätiedoista! Jutussa sanotaan, että olemassa ei vielä ole kengille omaa sertifikaattia. Kyseinen Euroopan ympäristömerkki mainitaan Kavat-kenkien yhteydessä.

Hienoa, että Suomessa on jo yhdellä kenkävalmistajalla ko. merkki. Toivottavasti ihan käyttökenkämerkit ottavat pian esimerkkiä!