Designilla turkiksia vastaan
Uusi Musta
Helsingin Lasipalatsissa päättyi juuri Animalian järjestämä turkistarhausta kommentoiva julistenäyttely. Näyttelyliittyi Animalian käynnistämään Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaan, jonka mukaan Suomessa on laadittava suunnitelma tarhauksen lopettamisesta ja sen aikataulusta. Vaatimusta tukevat elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, kirjailija Leena Krohn, tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäki, kuvataiteilija Jani Leinonen ja näyttelijä Pamela Tola.
Design Against Fur on Fur Free Alliancen järjestämä vuosittainen mainosjulistekilpailu, johon on osallistunut tekijöitä ympäri maailmaa. Tarkoitus on herättää huomiota ja tuloksena on vähintään ajatuksia herättäviä teoksia:
KUVA: Infurmation 2009 voittajajuliste.
Vuoden 2010 julistekilpailuun voi osallistua heinäkuuhun asti, voittaja valitaan elokuussa. Aikaisempien vuosien visuaalisia kannanottoja voi katsella Infurmation sivustolla.
Kylmä talvi on tuonut turkit ainakin Helsingin katukuvaan. Miten te Uuden Mustan lukijat suhtaudutte turkismuotiin tai kierrätysturkiksiin? Onko turkistarhaus säilyttämisen arvoinen ammatti? Voisitko käyttää tai käytätkö turkiksia tai turkissomisteisia vaatteita? Entä isoäitisi tai äitisi perintöturkkia?
Turkistarhaus tapetilla, katso A-studio (esitetty TV1 17.2.2010, poistuu YLE Areenasta 19.3.) ja lue Animalian tiedote keskustelupalstaltamme.
Reader Comments (41)
En kyllä käytä turkiksia, omia tai mitään perintökledjuja, osittain niiden rumuuden vuoksi, osittain eettisyyden. Ainakaan itseni päälle ne eivät sovi. Tuosta eettisyydestä... en näe, millä oikeudella eläimiä nyljetään, jotta ihmiset saisivat hieman bling blingiä päällensä - varsinkaan, kun tämän vaatetuksen voisi myös muilla tavoin hoitaa. En toisaalta myöskään näe radikaalia turkistarhaiskuja vastauksena tähän. En sen takia, ettäkö turkistarhaajan ammatti olisi jotenkin hyväksytty, vaan radikaalien toimenpiteiden herättämän vihan ja epäarvostuksen takia. Toisin sanoen uskon, että rauhallisemmilla toimenpiteillä, tiedotuksella ja vaihtoehtojen antamisella pystytään vaikuttamaan paremmin - ei tuputtamalla, vaan rauhallisesti. Härmän poikaa kun pistää tuputus ja aggressiivinen tarjonta vituttamaan, tämän vuoksi hänelle pitää antaa tietoa, jota hän voi itse pureskella rauhassa ja sitten tehdä omavaltaisen päätöksen.
Olen aina vastustanut turkistarhausta ja turkiksia. Mutta. Nyt olen pohdinnoissani saavuttanut ongelmakohdan. Eli miten suhtautua vintageturkiksiin ja juuri noihin mainittuihin perintöturkkeihin? Ensinnäkin koen, että turkki on melko luonnollinen ja ekologinen (nyt en puhu turkistarhauksesta ekologisena, vaan turkista materiaalina) tapa selvitä hengissä näillä pakkasilla, enkä varsinaisesti vastusta ajatusta intiaanityyppisestä luonnon hyödyntämisestä.Siis siitä sellaisesta, että kaikki viimeistä suolenpätkää myöten hyödynnetään. Mutta sellaistahan ei kuluttaminen meidän aikanamme ole.
Toisekseen olen pohtinut sitä, että mitä sitten pitäisi tehdä vanhalle turkille, jonka joku on jo ostanut ja käyttänyt? Tulisiko se hävittää vain sen takia, että se on turkki? Vai pitäisikö se ekologisuuden nimessä käyttää loppuun, viimeiseen karvan tynkään asti? Eikö kuitenkin olisi parempi käyttää vanha turkki loppuun, sen sijaan että menee kauppaan ja ostaa aivan uuden (vaikka kuinka ekologisen tai luomun) takin?
Sitten tulee se vaikein aspekti, joka tuottaa minulle itselleni sitä päänvaivaa. Vaikka periaatteessa voisin ajatella käyttäväni turkkia, niin minkälaisen sanoman lähetän ympäristölleni turkiskauluksessani tai turkissani? Eikö kaunis turkiskauluksinen takkini saattaisi aiheuttaa ihastusta ja halun saada itsellekin turkiskaulus? Ja menisikö joku toinen sitten ostamaan sen uutena eikä vanhana? Olisinko näin mukana turkisintouden levittämisessä?
Kuulisin mielelläni muiden perusteluja vanhojen turkkien käyttämiselle tai käyttämättömyydelle.
Mikäli ihminen tarvitsisi turkkia, se olisi meillä päällä jo syntyessä.
Turkistarhausta ei voi mitenkään hyväksyä.
Kyllä ihminen "tarvitsee" turkista täällä pohjoisessa, vai kuljetko sinä alasti? ;)
Käytetyn turkiksen käyttäminen on ekologista ja järkevää, mutta samalla se tietenkin on jonkinlainen kannanotto, koska turkis ei ole vain vaate. Itse en kylläkään ostaisi vaatetta missä on edes pieni turkisreunus ja vanhaa perintöturkkia käyttäisin ehkä nojatuolin pehmikkeenä, mutta en missään nimessä päälläni.
En tiedä turkistarhaajien määrää Suomessa, turkistarhauksen osuutta BKT:ssa yms., mutta ainakin toistaiseksi ja tässä taloudellisessa tilanteessa turistarhausta ei kannata mielestäni lakkauttaa. Epäeettinen ja ympäristölle haitallinen elinkeino se toki on, mutta asiaa pitää ajatella myös esim. työllisyyden kannalta, sillä työttömyyden edistäminen ei edistä hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita. Se ei tietenkään ole oikein, eettistä ja inhimillistä, että ketut joutuvat maksamaan tätä omasta nahastaan. Joten mikä on ratkaisu..?
Olen joutunut ihan konkreettisesti pohtimaan tuota Turkistuskailijan esiin nostamaa ongelmaa. Perin nimittäin mummini samettisen viitan, jossa on turkiskaulus. Tällaiselle vaatteelle on todella harvoin käyttöä ja etenkin turkistarhausta vastustavana pidän sitä hyvin epäsopivana itselleni.
Tässä taannoin olisi kuitenkin ollut sellainen tilaisuus, jonne pukeuduttiin parhaisiin ja asukokonaisuuteen olisi kerrankin sopinut tuo perintöviitta turkiksineen. Esteeksi muodostui yllätyksekseni mieheni, joka ei suostunut tulemaan ko. tilaisuuteen kanssani mikäli pistäisin turkista päälleni. Argumenttina hän käytti juuri sitä, että turkiksen käyttäminen on kannanotto tarhauksen puolesta vaikka päällä olisi vanha kierrätetty turkis.
Tilanne ratkesi lopulta ovelalla tavalla. Liian kovakouraisen käytön seuraksena turkiskaulus nimittäin katkesi enkä ehtinyt sitä enää korjailemaan. Viitta oli toki käytössä, mutta ilman kaulusta. Kaulusta tuskin enää viittaan liitän, mutta en ole oikein keksinyt mitä sille pitäisi tehdä. Roskiin heittäminen ei ole minusta toimiva ratkaisu, sillä se ei poista ongelmaa, mutta toisaalta turkiskauluksen kierrättäminen jatkaa ongelmaa ihan samalla tavalla. Jonkun toisen vaatteissa se viestisi kuitenkin siitä, että turkistarhaus on jees. Ottaisikohan joku vaatteisiin erikoistunut museo sen vastaan? Joskus vuosien päästä sitä voisi katsella "menneisyyden jäänteenä".
Anna kaulus lemmikkieläimelle leluksii! Tosin jos et pidä lemmikkieläinten pitoa eettisenä, niin sitten lapselle.
Nyt on pakko osallistua, koska minua harmittaa suuresti ihmiset, jotka syyllistävät kierrätysturkiksen käyttäjää. Itse käytän kierrätysturkista hyvällä omallatunnolla. Sillä saan jopa joskus jo kulahtaneen näköisiin kirpparivaatteisiin uutta eloa ja pidempää käyttöikää! Olisiko jonkun mielestä todella parempi ostaa se takki uutena, kun sen valmistus kuluttaa luontoa aivan eri mittakaavalla kuin kirpparivaate?
Jos joku katsoo minua turkki päällä ja sen takia haluaa turkin, on se aivan täysin hänen omallatunnollaan. En ymmärrä edes alkuun miksi minun pitäisi alkaa täällä individualistisessa yhteiskunnassa paapomaan ja miettimään mikä nyt aiheuttaa muissa ja mitä tuntemuksia. Kyllä jokaisella ihmisellä on ne omat aivot ja jos uuden turkiksen kestää omallatunnollaan, niin kyllä siinä on jotain muuta vialla kuin vastaan tullut kierrätysturkki.
Saman voisi vetää mistä tahansa, älä tee sitä, älä tää tätä, koska joku kuitenkin vetää omat johtopäätöksensä tai joutuu eläimellisten himojensa valtaan ja toimii sumeilematta.
Pointti kai lienee se, ettei halua itse tulla nähdyksi turkki päällä. Aivan sama kuin ei halua tulla nähdyksi tietyissä vaatteissa, joita ei koe itselleen mukaviksi; vaikkapa vatsan paljastavassa paidassa, vaikka muiden päällä ko. vaate ei häiritsekään. Ei muiden paapominen tms.
Kiitos viisaista mielipiteistänne. Olen itsekin kierrätysturkisten kannalla. Turkishattu- tai takki jos mikä kestää ja pitää kylmää. Olen perinyt mummini krimiturkin, jota en kylläkään ole vielä osannut käyttää kuin muutaman kerran, mutta nyt näillä keleillä on tullut harkittua sen käyttöönottoa.. Olen kuitenkin lukenut monesta paikasta nyt, että krimiturkit tehdään lampaan sikiöiden karvasta. Tämä pitää tarkistaa Animaliasta!
Mielestäni kierrätysturkikset on ok, ja ei, en todellakaan kannata turkistarhausta. Turkiksia on liikkeellä jo ihan tarpeeksi enkä näe tarpeellisena niitä enää tämän enempää tehtailla - eiköhän turkistarhaajillekin löytyisi uudelleenkoulutuksen kautta jotain muuta mielekästä työtä (niinhän moni muukin tässä maassa joutuu uuden uran itselleen etsimään kun työpaikka lopetetaan syystä tai toisesta)?
Turkistuskailijalla oli hyvää asiaa tekstissään.
Turkistarhat sijaitsevat maaseudulla ja näillä alueilla työllistyminen ei aina ole yksinkertaista, varsinkaan jos on keski-ikäinen tai lähestyy eläkeikää.
Tämä vain pienenä lisäyksenä siihen, että tarhaaja voisi muka helposti vaihtaa alaa. Toki muutkin ihmiset joutuvat työttömäksi, joutuvat vaihtamaan alaa jne. mutta minusta on aika epäeettistä lakkauttaa jokin tuotannonala, jota enemmistö suomalaisista ei edes pidä tarpeellisena lakkauttaa.
Turkiskauppa ei kuitenkaan ole loppumassa maailmalla vielä lähivuosina (vuosikymmeninä?) ja Suomessa turkiseläinten olot ovat kuitenkin varmasti paremmat kuin vaikka Kiinassa. Poissa silmistä jne?
Jäin kovasti miettimään tätä turkisasiaa vielä ensimmäisen kommenttini jälkeen. Jäinkin miettimään asiaa nimenomaan omalta kannaltani tarkemmin. Eräs aikaisempi kommentoija on siinä ihan oikeassa, ettei minun tarvitse ottaa vastuulleni kaikkien muiden ihmisten tekoja, vaan voisin periaatteessa kulkea turkki päällä ja kukin tehköön omat ratkaisunsa. Silti, jopa käytetyn vanhan turkin päälle pistäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Jos kuvittelen itseni kulkemassa turkki päällä pitkin kaupunkia, tekisi mieleni liittää turkkiin iso teksti, että tässä menee muuten vintageturkki.
Silver on siis ihan oikeassa siinä, että ehkä oma ongelmani onkin juuri siinä, etten kestä ajatusta tulla nähdyksi turkissa tai turkissomisteessa. Ja tässä on kyse väärinymmärryksen mahdollisuudesta. En jostain syystä kestä ajatusta, että joku luulisi minun kannattavan turkistarhausta. Mutta siitäpä päästäänkin toiseen kysymykseen, kuinka uskottava on turkistarhauksen vastustaja joka kulkee turkki päällä? Auttaako tässä kohden ollenkaan se, että turkki on kierrätysturkki?
Tässä nyt näitä omia pohdintojani. Periaatteessa siis kannatan kierrätysturkisten käyttöä, mutta jostain syystä omatunto soimaa, enkä osaa sellaista päälleni pistää. Asia häiritsee minua tällä hetkellä siksi, että UFF oli pullollaan mitä ihanampia vanhoja villakangastakkeja, joissa monissa oli turkiskaulus. Sellainen himottaisi, mutta ihan vielä en taida olla valmis kulkemaan pystypäin kierrätysturkiskauluksessa. Jatkan asian prosessointia.
En tue turkistarhausta, mutten myöskään turkistarhaiskuja. Se, että mennään päästämään sairaista, stressaantuneita ja täysin luontoon sopeutumattomia eläimiä vapaaksi kuvitellen, että siten eläimet pelastuvat ja asioihin tulisi pikaisesti muutos, on mielestäni lapsellinen ajattelutapa. Ikävä kyllä tiedotteetkaan eivä tunnu purevan ihmisiin, sillä vieläkään Suomen kansa ei yksimielisesti ole sitä mieltä, että turkistarhauksesta olisi luovuttava, vaikka mediassa on jo vuosia pyörinyt kuvia ja videomateriaalia siitä, miten huonosti eläimiä tarhoilla kohdellaan ja miten paljon tarhat saastuttavat ympäröivää luontoa.
Jo pelkästään sen pitäisi herättää ihmisissä suuria tunteita, ettei nykyinen eläinsuojelulakikaan vaadi tarhaukselta paljoa panostusta. Esim. ketun häkin kooksi lain mukaan riittää 0,8 m2! Koetappa itse asua vuosikaudet neljän seinän välissä, ritilälattialla (josta jalat luiskahtavat läpi, kun seisominen alkaa väsyttää) ja nukkua omissa jätöksissäsi, jos naapurin häiriökäyttäytymiseltä pystyt. Se, että eläimet eivät osaa puhua, ei tarkoita sitä, että niitä pitäisi kohdella yhtään sen huonommin kuin meitä ihmisiäkään. Emmekä me ihmiset kohtele nykyään toisiammekaan niin kuin pitäisi. Se nähdään nuorten mielenterveysongelmista, jotka kasvavat vain päivä päivältä, ja yksinäisyyttään itkevistä vanhuksista. En voi sanoa olevani ylpeä siitä, että olen ihminen.
Moni täällä on ottanut intiaanien tavat puheeksi unohtaen kuitenkin tyystin sen, että intiaanit KUNNIOITTIVAT ELÄIMIÄ ja luontoa. Toisin kuin meidän, heidän oli pakko tappaa pysyäkseen itse hengissä. Nykymaailmassa pysyy kyllä hengissä ilman turkistakin, joten se ei ole mielestäni mikään syy puoltaa turkistarhausta.
Mitä tulee perintöturkiksiin, mielestäni ne voi haudata perinnön jättäneen mukana. Itse en ainakaan halua äitini turkista, kun hänestä aika jättää, vaan kuoppaan äidin mukana. Saavatpa kituneet eläimetkin sielulleen rauhan, samoin minä.
Jään suurella mielenkiinnolla seuraamaan, miten tämä Animalian kampanja tulee toimimaan ja mitä metodeja tällä kertaa käytetään, jotta turkistarhaukselle tulisi viimein loppu Suomessakin. Tietenkin myötävaikutan asiaan minkä voin. Turkistarhaajille löytyy varmasti parempaakin työtä kuin viattomien eläinten nylkeminen jonkun toisen egon kohottamiseksi. Eikä Suomi olisi ensimmäinen maa, jossa tarhaus kiellettäisiin. Luojalle kiitos, jossain ollaan oltu meitä viisaampia, vaikka meillä niin kovasti ilmastonmuutoksesta ja muusta vuohotetaankin. Nyt kun olisi asia, jolla siihenkin voitaisiin vaikuttaa, sillä lisääväthän näätäeläinten jätöksetkin päästöjä, asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Miksi? Koska meillä on ihan selvästi väärät ihmiset vastaamassa näistä asioista Suomessa.
Ja tietämättömille tiedoksi, että Suomessa on n. 1400 turkistarhaa, jotka työllistävät suoraan n. 7 000 ihmistä ja välillisesti 22 000. Alan yrittäjille suosittelen lämpimästi uudelleenkouluttautumista vuoteen 2025 mennessä! ;)
Kiitän ja kumarran. Olipa ilo avautua.
Ja sinulle Silver,
Ei suinkaan poissa silmistä, poissa mielestä, vaan esimerkkinä muillekin.
Animalian vastauksia, kiitos Eeva Suhonen:
" Vaikka Suomessa pystyttäisiinkin valvomaan turkistarhoja paremmin, ei se tee siitä oikeutetumpaa. Samalla logiikalla meidän pitäisi sallia myös esimerkiksi lapsityövoiman käyttö, sillä Suomessa lapsilla olisi todennäköisemmin paremmat olot kuin monessa muussa maassa.
Turkistuotanto on jo nyt kasvanut Kiinassa merkittävästi, vaikka Suomessa turkistarhaus on laillista. Kiina on jo maailman merkittävimpiä tarhaajamaita. Suomalaiset tarhaajat ovat myös edesauttaneet Kiinan turkisteollisuutta viemällä maahan siitoskettuja.
Harva suomalainen tarha tulisi siirtymään ulkomaille, vaikka turkistarhaus Suomesta lopetettaisiin. Sitä vastoin voidaan kyllä ajatella, että ulkomaiset tarhat kasvattaisivat tuotantoaan suomalaistuotannon poisjäännin myötä. Toisaalta turkistarhauksen kieltäminen Suomessa kasvattaisi muiden maiden painetta tiukentaa lainsäädäntöään ja ehkä jopa kieltää turkistarhaus kokonaan. Turkiseläinkampanjoinnin tavoitteena on vähentää turkistuotteiden kysyntää, mikä estää tuotannon kasvua muissa maissa. Kun yksi maa kieltää turkistarhauksen, tämä viestii kuluttajille, että turkiseläinten kasvatus ei ole eettisesti hyväksyttävää, mikä heijastuu todennäköisesti myös turkisten kysyntään. Jos turkistarhaus saadaan kiellettyä koko EU-alueella on tämä erityisen voimakas viesti länsimaisille kuluttajille turkisten käytön eettisistä ongelmista ja tämä heijastunee pikkuhiljaa myös muiden markkina-alueiden kuluttajiin. Toisaalta useissa maissa on keskusteltu jo myös turkisten myynti- ja markkinointikielloista."
Pakko vastata vielä:
"Vaikka Suomessa pystyttäisiinkin valvomaan turkistarhoja paremmin, ei se tee siitä oikeutetumpaa."
- Itse en siis pidä turkistarhausta ollenkaan mielekkäänä tai tarpeellisena elinkeinona, mutta tiedän, että on paljon ihmisiä, joiden mielestä se on ihan ok ja jos jotakin aiotaan kieltää, kyllä siinä pitää ajatella asiaa myös muista näkökulmista: varsinkin jos haluaa saada aikaan asiallista keskustelua myös vastapuolen taholta. Jos viesti tarhaajille on, että tarhaus on kiellettävä ja heitetään vielä vihjauksia lapsityövoimaan, luulisin olevan aika vaikea saada aikaan yhteistyötä.
Vai mitä ihmiset olisivat mieltä, jos palattaisiin siihen maailmanaikaan, jolloin kasvisruokaa oli hankalaa saada ravintoloista? Kasvissyöjät ja turkistarhaajat ovat molemmat vähemmistöjä ja vaikka turkistarhausta ei voi millään muotoa pitää eettisenä, se vielä toistaiseksi on laillinen elinkeinomuoto, joka osaltaan työllistää. Utopioissa kaikki epäeettinen poistetaan delete- nappulalla, ei todellisessa elämässä (tai no onhan meillä sotia).
"Toisaalta turkistarhauksen kieltäminen Suomessa kasvattaisi muiden maiden painetta tiukentaa lainsäädäntöään ja ehkä jopa kieltää turkistarhaus kokonaan."
- Mitähän maita tässä tarkoitetaan? Vaikea uskoa, että ainakaan Kiina tekee mitään muutoksia lainsäädäntöönsä Suomen toimien perusteella, kun siellä demokratia ja ihmisoikeudetkin on vähän mitä sattuu.
Se, että turkistarhaus kielletään Suomessa, ei vaikuta suuriin turkismyönteisiin maihin juuri millään lailla ja tuskinpa EU-alueen kieltokaan horjuttaa niitä ihmisiä, jotka haluavat käyttää turkiksia.
Suomessahan ollaan kuitenkin melko kiinnostuneita eläintenoikeuksista, mutta esim. viime jouluna kinkkujen myynti ei juurikaan vähentänyt, vaikka media rummutti viikkotolkulla järkyttäviä sikauutisia. Mikä on tilanne sitten niiden kohdalla, joita eläintenoikeudet eivät edes kiinnosta ja joita pikemminkin ärsyttää valistaminen.
Tällä en tietenkään tarkoita sitä, etteikö tällaiset kampanjat olisi hyväksi, mutta kannattaa muistaa, että ihmsiä on erilaisia eikä kaikki asiat ole niin mustavalkoisia.
Turkistarhauksesta on ollut jo niin kauan meteliä, että itse pidän jo aika itsestäänselvänä, että nuoremman sukupolven päällä Suomessa näkee lähinnä kierrätettyjä turkkeja. Käytän siis mummini turkiksia hyvillä mielin, eikä mieleenikään tulisi, että turkki päällä kulkeminen olisi jonkinlainen kannanotto tarhauksen puolesta. Päin vastoin, turkki päällä kulkeminen on minun silmääni paljon enemmän kannanotto kierrätyksen puolesta kerskakulutusta vastaan.
Jos joku on niin daiju, että minun turkkieni innoittamana listii muutaman pupun, on se mielestäni vain hänen syntinsä, ei minun. Miten ihminen ylipäätään voisi kantaa vastuuta muista kuin omista tekemisistään?
Tässä on jo sen verran kauan turkistarhausta vastaan taisteltu, että tuskinpa tarhaajat olisivat valmiita keskustelemaan asiasta sulassa sovussa, vaikka asia miten kauniisti heille muotoiltaisiin. Eläinsuojelun päämäärä on kuitenkin sama sanottiinpa asia suoraan tai kierrellen. Henkilökohtaisesti en ymmärrä miksi kukaan vaivautuisi enää kaunistelemaan tätä asiaa, kun sen ruma puoli on jo koko kansalle paljastanut. Hämmentää kyllä, miten kukaan ei koe olevansa vastuussa siitä.
Miten joku voi verrata kasvissyöntiä ja turkistarhausta toisiinsa? Kasvissyönti ei vahingoita ketään eikä mitään. Toisin on tarhauksen laita. Sama kun vertaisi turkistarhausta johonkin seksuaalivähemmistöön vain osoittaakseen, että on kyse kahdesta vähemmistöstä. Siitäkään kukaan seksuaalivähemmistön jäsen tuskin riemastuisi.
Pakko kysyä Silver, että pidätkö eläinten oikeuksista kiinnostunutta suomalaista jotenkin parempana ihmisenä kuin kiinalaista (joihin nyt niin kovasti tykkäät verrata), jota ei muka eläinsuojelu kiinnosta? Onko se suomalainen yhtään sen armollisempi eläimille, vaikka olisikin kiinnostunut niiden hyvinvoinnista, jollei tee mitään parantaakseen niiden oloja ja antaakseen niille oikeutta? Mielestäni ei. Täällä katsotaan välinpitämättöminä vierestä kun eläimet kärsivät, vaikka meillä olisi mahdollisuus vaikuttaa asiaan toisin kuin Kiinassa, jossa ei sananvapautta tai demokratiaa tunneta. Tuskinpa minäkään uskaltaisin mielipidettäni sillä maaperällä ilmaista, jos se tarkoittaisi automaattisesti virkavallan kanssa tekemisiin joutumista, pahimmassa tapauksessa jopa kuolemanrangaistusta kansan villitsemisestä tai jostain muusta yhtä vakavasta syytöksestä.
Ja mumminturkishattu näköjään edustaakin juuri sitä osaa meistä suomalaisista, joista yllä puhuin. Jos turkis mielletään kadulla kannanotoksi turkistarhaukseen, kuten vaikka risti väärinpäin saatanapalvontaan, niin eikö turkista tai väärinpäin ristiä kantava henkilö ole silloin vastuussa siitä millaisen viestin hän ympäristöönsä välittää?
Ohessa vielä linkki muistuttamaan kaikkia siitä millaiset olot Suomen turkistarhoilla on. Jospa vaikka havahtuisitte ja tajuaisitte millaista eläinrääkkäystä nyt puolustatte.
http://www.tarhauskielto.fi/
Jotenkin olen uutisia seuraamalla saanut sellaisen mielikuvan, että Suomessa lapsia ja eläimiä kohdellaan kuitenkin keskimäärin paremmin kuin Kiinassa, mutta minusta tämä ei kylläkään tarkoita suinkaan sitä, että suomalaiset olisivat ihmisinä parempia kuin kiinalaiset - niin kuin luulit rivien välistä lukeneesi. Kiina oli esimerkkimaa siksi, että siellä on paljon turkisteollisuutta ja kasvava ostovoima ja -halu turkiksille, mutta niin eläin- kuin ihmisoikeudet heikolla tolalla länsimaisen mittapuun mukaan.
Itse en kannata turkistarhausta ja suhtaudun kriittisesti ns. eläinteollisuuteen, olen ollut vegetaristi (lakto-ovo) vuodesta 1996 ja seurannut eläinsuojeluasioita tästä lähtien. Tiedoksi sinullekin, että suomalaisessa eläinsuojelussa on tapahtunut paljon parannuksia esim. viimeisten 20 vuoden aikana, vaikka asiat etenevätkin hitaasti (tässäkin asiassa).
Asenteet ovat osittain tiukentuneet turkistarhausta vastaan, mutta toisaalta erilaiset kampanjat ja vapautusiskut ovat saaneet jotkut ihmiset puolustamaan turkistarhausta ja myötämielinen suhtautuminen turkiksiin esim. vaateteollisuuden oppilaitoksissa on jossain määrin lisääntynyt eli nuoretkaan eivät automaattisesti tyrmää turkiksia.
Turkisteollisuus on puolestaan lanseerannut "reilu, eettinen tms. turkis"- käsitteen ulkomaisia markkinoita varten, joten jotain myönnytyksiä hekin ovat valmiita tekemään ja tällöin ovat varmasti jopa keskustelleet jonkun eläinsuojeluihmisen kanssa (!). Tosin turkishan ei sinällään voi koskaan olla reilu tai eettinen, jos se on tarhaeläimestä peräisin.
Kasvissyöjävertaus tarkoitti sitä, että kun ollaan kieltämässä yhden vähemmistön oikeus harjoittaa tällä hetkellä laillista elinkeinoaan, voidaan samanlaista politiikkaa tehdä monen muunkin asian suhteen ja tällöin ko. vähemmistö luonnollisesti älähtää. Onko turkistarhaajilla tai turkista käyttävillä ihmisillä sinusta samanlaiset oikeudet ja ihmisarvo kuin itselläsi? Asioiden eettisyys ei ollut tässä se pointti.
Toistan vielä: utopioissa kaikki epäeettinen poistetaan delete- nappulalla, ei todellisessa elämässä (tai no onhan meillä sotia).
Voisitko vielä selittää minulle miten minä puolustan turkistarhausta, jos pohdiskelen aihetta turkistarhaajien ja turkista käyttävien näkökulmasta? Hehän ovat avaintekijöitä, jos turkistarhaus halutaan lopettaa.
Semisti masentavaa luettavaa, odotin vähän erilaista asennetta Uuden Mustan lukijoilta.
Perintöturkiksista olen samaa mieltä Toisinajattelevan nykyihmisen kanssa. Kukaan ei voi tietää, onko se päällä oleva karvareuhka kierrätetty vai vastanyljetty. Jos näen julkisella paikalla ihmisen turkiksissa, oletan hänen tukevan tätä teollisuutta tai ainakin sen "ideologiaa".
OT, mutta olen pitkään miettinyt, miksi muuten kokoturkkia käyttävillä on aina rumat kengät?
ANIMALIAN TIEDOTE 18.2.2010
Animalia vaatii poliittista suunnitelmaa turkistarhauksen lopettamiseksi
Eilen 17.2. A-Studiossa näytetyt videot suomalaisilta turkiseläintiloilta paljastavat suomalaisten turkiseläinten hoidossa olevan vakavia puutteita. Kesän ja syksyn 2009 aikana kaikkiaan 30 tarhalta kuvatut videot osoittavat, etteivät kyseessä ole ainoastaan yksittäistapaukset, vaan ongelmat toistuvat tarhalta toiselle. Kuvissa näkyy hoitamattomia haavoja ja tulehduksia, purtuja häntiä, kuolleita eläimiä ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Osa kuvatuista tarhoista kuuluu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sertifiointijärjestelmään, jonka pitäisi kertoa laadukkaasta turkiseläinkasvatuksesta.
Turkistarhoilta kuvatut videot ovat nähtävissä osoitteessa: www.tarhauskielto.fi
”Suomessa kuvattu materiaali on hyvin samankaltaista Norjassa ja Tanskassa viime vuosina kuvatun materiaalin kanssa. Ongelmat toistuvat kaikissa maissa. Siinä mielessä materiaali ei yllätä. Turkistarhaus on perusolemukseltaan hyvin ongelmallinen ala”, toteaa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
Animalia vaatii kuvattujen tarhojen välitöntä tarkastamista ja kärsivien eläinten hoitoa tai lopettamista. Tarhat, joilta paljastui räikeimpiä laiminlyöntejä, on suljettava. Lisäksi turkistarhauksen tilanne on saatava vakavaan poliittiseen keskusteluun ja turkistarhauksesta luopumiselle on luotava selkeä aikataulu.
”Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa on 1103 turkistarhaa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. 1980-luvun alussa Suomessa oli vielä yli 6000 tarhaa. Vuosi 2025 on realistinen tähtäin sille, että nykyiset tarhaajat saadaan siirtymäajan turvin eläkkeelle tai koulutettua muihin tehtäviin”, Tuomivaara perustelee.
Viime vuosien aikana jo 10 Euroopan maata on kieltänyt tai voimakkaasti rajoittanut turkistarhausta eettisistä syistä. Parhaillaan odotetaan Hollannin senaatin päätöstä minkkitarhauksen lopettamisesta. Israelissa käsitellään esitystä kaikkien turkisten tuotannon, maahantuonnin ja kaupan kieltämisestä. Suomi on viimeisiä Länsi-Euroopan tarhaajamaita, jossa tarhausta ei ole kielletty tai rajoitettu. Turkistarhauksen kritiikittömänä puolustajana Suomi on jäämässä yksin kyseenalaista mainetta eläinsuojeluasioissa niittäneen tarhaajamaa Puolan kanssa.
Ymmärtääkseni enää ei ole tarkoitus saada mitään myönnytyksiä turkistarhaajilta, jotta eläinten olot tarhoilla paranisivat, vaan saada toiminta loppumaan. Eivät tarhaajat eläimistä välitä. Jos välittäisivät, yllä olevan linkin kaltaista materiaalia ei olisi saatavana.
Jos ja kun tarhaus pitää saada laittomaksi tai eläinsuojelulaki niin hyväksi, ettei tarhaus enää kannata, niin luuletko, että tarhaajat itse tulevat äänestämään sen puolesta? Suuresti epäilen. Ei tupakoitsijoiltakaan kysytty mitä mieltä he ovat siitä, että kaikista Suomen ravintoloista tulee savuttomia, vaikka tupakointi itsessään on laillista. Jos oltaisiin kysytty, elettäisiin vieläkin sitä aikaa kun baarista kotiin tullessa haisisi päästä varpaisiin tupakalle, olipa kyseessä sitten tupakoitsija tai ei.
Mitä tulee ihmisarvoon ja oikeuksiin, niin kyllä minä heillekin tarjoaisin saman uudelleenkouluttautumismahdollisuuden kuin muillekin Suomen kansalaisille. En kuitenkaan voi sanoa, että pitäisin heitä hyvinä tyyppeinä, koska he edustavat teoillaan kaikkea mitä minä vastustan. Tuskinpa alalle ihan kuka tahansa ryhtyy, sillä kaikilla ei ole sydäntä tappaa ja kiduttaa viattomia eläimiä samaan tapaan kuin heillä.
Ja jos koko EU saadaan tarhattomaksi ja ihmisten mielipiteet valtaosin tarhausvastaisiksi, niin tuskinpa täällä kovin moni kehtaa enää turkis päällä korkkareissaan keikistellä, vaikka Kiinassa ei tarhaus loppuisikaan.
Saako Uutta Mustaa lukea ja tänne kommentoida vain sellaiset ihmiset, jotka ovat kaikesta samaa mieltä? Itse vastustan tunnetasolle turkistarhausta, mutta järjellä ajateltuna tiedän, että se vie aikansa ja sitä ennen pitää keskittyä tarhaeläinten olojen todellisiin parannuksiin. Suomeen mahtuu paljon ihmisiä, joista turkistarhaus on ihan ok siinä missä vaikka häkkikanalatkin eikä asia etene ainakaan parempaan suuntaan sillä, että molemmat osapuolet deminisoivat toisiaan. Monilla tuotantoeläimiä kasvattavilla ihmisillä on lemmikkieläimiä ja he hoitavat näitä aivan samalla tavalla kuin "tavallinenkin" ihminen, mutta tuotantoeläimiä he pitävät tuotantoeläiminä. Tämä on ongelman ydin, johon pitäisi ensisijaisesti puuttua. Toisaalta nämä Oikeutta eläimille- järjestön videot osoittavat, että tuotantoeläintilojen valvonta on puutteellista ja toisaalta ihmettelen miksi OE ei tehnyt välittömästi rikosilmoitusta ko. tarhoista tai joulukuussa sikaloista.
Kuinka paljon luulet eduskunnassa olevan turkistarhauksen kieltämisen puolesta puhujia (tarhaajat itse laista eivät pääse äänestämään, elleivät ole kansanedustajia)? Uusimmasta eläinsuojelulaista käytiin aikanaan kamalaa vääntöä ja lopputulos oli heikko ja samaa pelkään tulevan lain kohdalla.
Minun tuntemani tupakoitsijat pitävät nykyistä ravintoloiden tupakointikieltoa hyvänä asiana. Asiat eivät useinkaan ole niin mustavalkoisia eikä ihmiset ole joko-tai- ihmisiä.
Silver, kaikki mielipiteet ovat keskustelupalstalle tervetulleita.
Toisinajattelija,
minusta kun se turkis nimenomaan ei ole kannanotto tarhauksen puolesta. Enkä näe, että vintageturkis päällä kulkeminen tukisi turkistarhausta. Turkistarhausta tuetaan ostamalla uusia turkiksia, ei käyttämällä vanhoja.
Lisäksi luulisi turkiksien imagolle olevan enemmän haittaa kuin hyötyä siitä, että niitä alkaa näkyä köyhälistö-ituhippi-opiskelija -sektorin päällä, tähän astihan turkit ovat olleet statussymboleita siinä missä kalliit autot ja käsilaukutkin, koska niiden käyttöön on ollut mahdollisuus vain varakkaimmilla.
Turkiksia kannatan, turkistarhausta (ainakaan nykyisenlaista) taas en.
Kemikaalicocktail-blogista päädyin vilkaisemaan tätä keskustelua. Mielekästä pohdintaa vintageturkisten käytöstä ja toisaalta tarhauksen lopettamisen realistisuudesta. Tahtoisinkin tuoda puolestani esiin kaksi näkökulmaa:
1. Vintage-turkis: kyllä, se on "jo kuollut". Rikos on jo tapahtunut. Sitä voi käyttää vielä 100 vuotta jne. Mutta samalla: se on väistämättä symboli eläin-ja luontosuhteelle, joka tuo mieleen tanssivat karhut, vanhanaikaiset eläintarhat, villieläimet sirkuksissa jne. Itse en pysty suhtautumaan esim. Kolonialistisiin "retromainos"-julisteisiin ja kortteihin hassuna vintagena, jota on kiva pitää vaikka seinällä. Samalla perusteella en pukisi lasta paitaan, jossa on sirkusnorsujen kuvia. Maailma on todellakin täynnä tavaraa ja historiaa, mutta myös symboleita. Voiko norsunluusta tehtyihin biljardipalloihin suhtautua ihan vain "palloina"? Voiko pienen pientä lintuhäkkiä tai pyöreää kultakalamaljaa pitää koristeena ajattelematta vankeja, joita niissä on aikanaan pidetty?
2. ? kirjoitti:
"Mitä tulee ihmisarvoon ja oikeuksiin, niin kyllä minä heillekin tarjoaisin saman uudelleenkouluttautumismahdollisuuden kuin muillekin Suomen kansalaisille. En kuitenkaan voi sanoa, että pitäisin heitä hyvinä tyyppeinä, koska he edustavat teoillaan kaikkea mitä minä vastustan. Tuskinpa alalle ihan kuka tahansa ryhtyy, sillä kaikilla ei ole sydäntä tappaa ja kiduttaa viattomia eläimiä samaan tapaan kuin heillä."
Nähdäkseni se, kielletäänkö tarhaus tai ei, on yhteiskunnallinen, poliittinen ja eettinen keskustelu, jota "yksilönäkökulma" (eläinaktivistit/tarhaajat) sotkee. Valtaosa maailman ihmisistä on "tavallisia" ihmisiä, joita kenenkään ei ole syytä vihata tai halveksia. Eivät "tarhaajat" ole mitä todennäköisimmin "keksineet" tyjästä tunkea kettuja häkkeihin, vaan he ovat päätyneet elinkeinoonsa tietyissä yht.kun. olosuhteissa ja ilmapiirissä. Kuten jo kemikaalicocktailin kommentteihin kirjoitin, ei turkistarhauksen "vääryys" minusta henkilöydy tarhaajassa yksilönä, niin kuin esimerkiksi lapsityövoiman "rikos" ei henkilöydy ks. työhön perustuvia mattoja myyvään torikauppiaaseen. Siksi sitä ei voi myöskään puoltaa tällä samalla perusteella. Tarhauksen lopettaminen siirtymäajan kanssa on ihan yhtä realistista kuin muutkin yht.kun. muutokset: ala häviää sen myötä, ettei jatkoa ja jatkajia yksinkertaisesti tule. Samaahan tapahtuu muillakin työpaikoilla; ei meille tällä hetkellä valmistuville ole tarjolla samoja työpaikkoja, mistä vanhempamme aikanaan valitsivat. Ja heidänkin aikanaan kaikille ei riittänyt maalla työtä tai viljelyalaa, ja piti lähteä kaupunkeihin. Jne.
Totta kai turkiksen käyttö on julkinen kannanotto niiden puolesta. Viestin antaja on myös vastuussa, ei pelkästään tulkitsijat. Olisi naurettavaa väittää, että pukeutumisessa on kyse vain alastomuuden peittämisestä tai palelun estämisestä. Ihan kuin muotia ei olisi olemassakaan. Ja mikä läppä se on, että vanhan turkin vaihtoehto on uusi takki tai hattu? Muunkinlaisia kirppisvaatteita on olemassa.
Jos löytää kivan kirppistakin, jossa on karvareunus, sen reunuksen voi varmaan poistaa tai poistattaa.
Materiaalien maksimaalinen hyödyntäminen on ekologista, muttei välttämättä eettistä. Turkisten tapauksessa yksittäisen turkin käyttämisen ekologinen merkitys jäänee pienemmäksi kuin käyttämättä jättämisen eettinen vaikutus.
Iineksen napakka kommentti toi mieleeni, että itsellänikin on kirpparilta hankittu vanha villakangastakki, josta ostohetken jälkeen ratkoin turkiskauluksen irti (lähti tosi nätisti, ei mitään jälkiä). Kauluksen purkaminen oli minulle itsestäänselvä asia, koska takin menneisyydestä halusin tuoda tähän päivään laadukkaan villakankaan ja kauniin leikkauksen, mutta jättää historiaan turkistarhauksen ja siihen liittyneen asenneilmapiirin. Vanhojen tavaroiden "uusi käyttöönotto" on myös leikkiä merkityksillä, ja tässä mielessä aiemman kommenttini kultakalamalja oli huono esimerkki: maljan käyttö boolikulhona tavallaan juhlistaa "vangin vapautumista". Mutta voiko turkistä käyttämällä missään tilanteessa symboloida jotain vastaavaa? Eli "tää turkki niinku viestii, että kiva kun kettuja ei laiteta enää häkkeihin pelkän turkin takia".
Itse olen leikitellyt ajatuksella, että joo, käyttämällä "elävää turkkia", kuten ottamalla esim. kissan mukaan juhliin "turkiksena". (Toimii vain teoriassa; koska oikeastihan kissa stressaantuisi. Mutta ajatus juhlista, jossa turkisdaamien keskellä pyörisi pitkäkarvainen söpöläinen, kävisi sylissä ym. olisi mielenkiintoinen "protesti"; "tämä turkki tulee sun kaulalle jos tahtoo" ;).
Oh, kumarran Sanna S:n loistavalle muotoilulle. Osaisinpa itsekin kirjoittaa noin selkeästi ja fiksusti.
On tietysti totta, että maaseudulla ei ole helppo keksiä uusia elinkeinoja tilalle (tosin maaseudun autioituminen on paljon laajempi kysymys, eli se, kannattaako koko Suomi pitää asuttuna, on ihan relevantti kysymys globalisaatiokriisissä. Kiinan, Intian ja Afrikankin noustessa Euroopan ja Suomen on todella pohdittava kilpailukykyään ja verorahojenkin käyttöä. Ei kai me voida Kiinan kanssa kilpailla turkistarhauksessa jos ei teollisuudessakaan.) mutta innovaatioiden puute on muutenkin haasteena Suomella. Meidän on pakko alkaa keksiä uusia elinkeinoja. Yksi menestyvä ala on tietysti muoti ja design. Laadukkaita materiaaleja voisi kenties tuottaa landella, jos kysyntä luksustuotteisiin lisääntyy, kun ei haluta halvalla tehtyä bulkkikamaa. Eikös Paola Suhonen teetä neuleitaan jossain Kainuussa jne.
7 000 tarhaajaa on paljon, mutta olisi iso voitto, jos heitä ei tule lisää. Ja on totta, että kiinalaisia kuluttajia ei ihan heti vakuuteta säälimään turkiseläimiä tai fanittamaan ekologista ja eettistä kuluttamista, mutta uskon, että he matkivat talouden noustessa niin innolla länsimaalaisia trendejä, että meillä on mahdollisuus ujuttaa näitä arvoja heillekin.
"Toisaalta nämä Oikeutta eläimille- järjestön videot osoittavat, että tuotantoeläintilojen valvonta on puutteellista ja toisaalta ihmettelen miksi OE ei tehnyt välittömästi rikosilmoitusta ko. tarhoista tai joulukuussa sikaloista."
Noista sikaloistahan tehtiin ilmoitus, joka ei johtanut mihinkään. Eläinlääkäri (yllättäen sama henkilö, Esa Kääntee, joka ei löytänyt puheenjohtajan tarhaltakaan mitään huomautettavaa) ei löytänyt sikalasta mitään vikaa. Osoitteesta www.sikatehtaa.fi/sikalat voi käydä katsomassa, millainen on eläinlääkärin hyväksymä sikala.
Ja koko turkistuotanto(samoin kuin muukin kotieläintuotanto) on jo itsesssään eläinsuojelulainvastaista. Oikeastaan kaikista Suomen turkistarhoista saisi käydä tekemässä ilmoituksen samantien. Tarkoitus on nimenomaan tuoda esiin koko alan epäeettisyys, kuin muutaman tarhaajan eläinrääkkäys.
www.tarhauskielto.fi
"7 000 tarhaajaa on paljon, mutta olisi iso voitto, jos heitä ei tule lisää. " Turkistarhojahan on 1100 kappaletta, ja yksi tarha työllistää keskimäärin 0,7 ihmistä, joten kovin suurta massatyöttömyyttä ei olisi luvassa. Lisäksi tarhaajien keski-ikä on melko korkea, joten pitäisi vain kieltää tarhaus ja estää uusien tarhojen syntyminen, ja nykyiset tarhaajat voisivat mennä eläkkeelle siirtymäajan aikana.
Turkistarhaajia ei tietenkään ole kovin paljoa jos verrataan kaikkiin työllisiin, mutta kyllä nuo ennenaikaiset eläkeputket, joita esim. paperitehtaat viime aikoina ovat tehtailleet, tulevat todella kalliiksi varsinkin yksittäisen kunnan kannalta.
Hesari siteerasi tänään Kalevaa, jonka mukaan "Turkistuotanto on Suomessa laillinen elinkeino siinä missä kuin muutkin, ja alan pitää nauttia lain suojaa. Viime vuosikymmeninä tilakoko on suurentunut samalla kuin tilat ovat vähentyneet. Tiloja on tällä hetkellä noin 1 100. Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 22 000 suomalaista. Pohjanmaalla turkistuotanto on merkittävä tulonlähde ja verotulojen tuottaja. Alan vientitulot ovat keskimäärin 200 miljoonaa euroa vuodessa." Uskoisin, että luvut ovat oikeita, vaikka otsikko "turkikset osa pohjoista elämäntapaa" onkin jo aika kaukaa haettu...
Ihan pikkurahoista ei siis puhuta. Tiedän, että monia ärsyttää rahasta puhuminen samassa yhteydessä, kun puhutaan eläinrääkkäyksestä tai eettisistä valinnoista, mutta valitettavasti raha on hyvin olennainen osa hyvinvointivaltiota.
Itse kaipaisin jotakin objektiivista näkökulmaa Suomen tuontantoeläinongelmaan eli kuinka moni tarha, sikala jne. täyttää eläinsuojelulain minimivaatimukset (jotka eivät ole korkeat) ja kuinka yleisiä ovat rikoslain mukaiset eläinsuojelurikokset.
Turkistarhaus (ja usein muukin tuotantoeläinten pito) itsesssään täyttää minustakin eläinrääkkäyksen kriteerit moraalisesti, mutta ei juridisesti (koska tarhoja kerran on) ja siksi eläinrääkkäystapauksia pitää käsitellä rikoslain mukaan, jos halutaan oikeuskäytäntöjä, tuomioita jne ja sitä kautta toimintatapojen muutoksia. Tämä on siis virallinen polku.
Tv:ssä nähdyt kuvat tarhoilta ovat kauheita, eläinten kohtelu ja kohtalo samoin. Toisaalta, näillä pakkasilla vanha, muodistettu minkkiturkkini on ekaa kertaa liki 20een vuoteen ollut tarpeen ja kovassa käytössä.Enää en sitä kyllä ostaisi, sillä nyt tiedän enemmän ja ajattelen nenääni pidemmälle. Hankkisin lammasturkin:kevyen, kestävän ja ikuisen. Lampaat kun pääsevät hengestään muunkin kuin koreutemme tähden.
Vaan mitä tuumitte siitä naisesta, jonka näin äskettäin: hänellä oli yllään jonkin täplikkään kissaeläimen nahasta tehty turkki, ilmeisen pienten sellaisten, sillä siinä oli jopa käpäliä jäljellä, "koristeina"! Brr...Komeuden kruunasivat vielä isot strassisoljet.
"Turkistarhaus (ja usein muukin tuotantoeläinten pito) itsessään täyttää minustakin eläinrääkkäyksen kriteerit moraalisesti."
Minusta tässä menee nyt eläinsuojeluasiat ja elämänkatsomukselliset asiat sekaisin. Maailmassa on ihmisiä, joiden mielestä eläinten hyväksikäyttö ei ole hyväksyttyä. Ja maailmassa on ihmisiä, joiden mielestä eläinten käyttö raaka-aineena on hyväksytttyä. Nämä kaksi näkökulmaa voivat tapella tuloksetta vaikka maailman tappiin asti, ja todennäköisesti näin tapahtuukin.
Sitten on eläinsuojelulliset asiat. Voiko eläin voida hyvin turkistarhaolosuhteissa? Mitä pitäisi tehdä, että olosuhteet parantuisivat? Vai onko turkistarhaolosuhteissa täysin mahdotonta taata eläimelle hyvä elämä? Ja millainen elämä on hyvä minkin mielestä? Sillä välin kun ihmiset keskustelevat elämänkatsomuksellista asioista, valtavat määrät eläimiä elävät tuotanto- ja lemmikkieläiminä. Itse ajattelen, että eläinten hyväksikäyttö ei valitettavasti ole loppumassa ihan näillä hetkillä. Mutta eläinten hyvinvointiin liittyviä muutoksia voi tehdä nopeastikin.
Monet vanhemmat suomalaiset ovat eläneet aikana, jolloin aineellinen hyvinvointi oli paljon niukempaa. Silloin lehmän pitäminen saattoi olla elinehto perheen toimeentulolle. Ei tämmöiset arvot omaksuneet ihmiset välttämättä ymmärrä puheita tuotantoeläinten pidosta eläinten rääkkäyksenä. Eikä tämä ole mikään maalaiset-kaupunkilaiset vastakkainasetelma. Kummastakin löytyy monenlaisia ihmisiä. On eläimiä hyvin kohtelevia ja huonosti kohtelevia.
Olen käynyt hyvinhoidetussa lypsylehmäpihatossa, jossa ammattilaiset hoitivat siisteissä ja tilavissa oloissa eläviä lemmuja. En usko, että eläimet siellä tiesivät, että ne tulee syödyksi. Naapurissa asuu koira, joka itkee päivät kun omistajat on töissä. Sitruunapantako avuksi? Koira ja lehmä ovat laumaeläimiä. Kyseisessä pihatossa lehmät saivat elää laumassa, koira joutuu joka päivä laumasta eroon. Minulla itselläni on kissa 30 neliön kerrostalokämpässä. Yritän ulkoiluttaa sitä valjaissa, mutta taidan silti olla eläinrääkkääjä. Kavereilla on marsuja, hamstereita, rottia häkeissä. Pitäisikö käydä valokuvaamassa niiden olosuhteita?
Vastaus eläintenpidon ongelmiin on se, että yritetään löytää lajityypillisesti hyvä elämä eläimille, ja se, että jokainen eläinten kanssa tavalla tai toisella toimiva ottaa eläinten olojen parantamisen asiakseen. Tähän tarvitaaan paljon tietoa ja valistusta. Eläinten pitämisessä vallitsee valtavasti vanhoja uskomuksia ja tapoja. Tehomaatalous on ihmiskunnan typerimpiä keksintöjä. Miten luomukotieläintuotanto saataisiin taloudellisesti kannattavaksi?
Vastaus ongelmiin ei sen sijaan ole se, että tuomitaan kaikki maataloustuottajat eläinrääkkääjiksi. Sitä he eivät missän tapauksessa ole. Tuomitseminen lisää muutosvastarintaa. Väkivalta ei ratkaise koskaan mitään, verbaalinenkaan. Ympäristöliike kärsii vieläkin viherpiipertäjä-imagosta, sen vuoksi joitain ympäristönsuojeluasioita on vaikea viedä eteenpäin. Kettutyttö-imago taas tekee hirveästi vahinkoa eläintensuojelutyölle!
p.s. Vastustan turkistarhausta. Halusin vaan tuoda muitakin näkökulmia. Älkää lynkatko.
Vastustan kaikkia turkiksia, uusia ja vanhoja. Ja vastustan myös minkkien tms. vapauttamista luontoon. Aivan järjetöntä, jos ne eivät itse kuole nälkään, ne tappavat monet linnun alueiltaan sukupuuttoon :(
Mupu:
Minusta eläinten hyötykäyttö on täysin hyväksyttävää, mutta nykyisen kaltainen tehoeläintuotanto on eläinrääkkäystä; ei kuitenkaan juridisesti, koska lainsäädäntö määrittää mikä toiminta täyttää eläinrääkkäyksen kriteetit ja mikä ei.
Käsittääkseni erotin moraalisen ja juridisen eläinrääkkäyksen jo yllä. Toki on ihmisiä, joiden mielestä eläinten pitäminen pienissä häkeissä, karsinoissa ym. täysin vailla liikuntamahdollisuuksia, on myös moraalisesti hyväksyttävää, mutta moraalistahan ei voi vetää kuin korkeintaan yleisinhimillisiä teesejä, jotka useimmat ihmiset hyväksyvät ja jotkut eivät - ja näin saavat tehdä. Lainsäädäntöä sen sijaan kenelläkään ei ole oikeutta rikkoa.
Mielestäni en sanonut, että KAIKKI eläintuotanto on eläinrääkkäystä vaan turkistarhaus ja USEIN moni muukin eläintuotanto ja kriteerit esitin jo yllä. Samoin lemmikkieläinten pito voi olla eläinrääkkäystä.
Eläinsuojeluasioihin kuuluu myös moraalinen puoli eli onko oikein pitää vaikka kanaa häkissä ja onko tuotantoeläin vain tuotantoeläin. Toinen puoli on sitten käytännön eläinsuojelutie ja edes kohtuullisen lainsäädännön laatiminen - lakiinhan pitäisi kirjata mikä on minkäkin lajin lajimukainen käyttäytyminen ja minimivaatimukset. Ihmisten pitäisi myös musitaa, että Suomessa on niin hyviä kuin huonoja tiloja ja ne huonot tilat voi olla myös luomutiloja ja hyvät tilat isoja massatiloja - joissa eläimille on järjestetty edes jonkinlaiset liikkumismahdollisuudet ym.
Tehomaatalous sinällään ei ole ihmisen turhimpia keksintöjä edes eläintuotannossa ja kasvituotannossakin se voi olla ihan ok.
Ympäristöasiat puolestaan ovat kyllä edenneet paljon "viherpiipertäjäimagosta" ja tämä imago tuntuu elävän vain "tavallisen" kansan mielessä, kuten esim. taannoinen kasvisruokakeskustelu osoitti. Vaikkapa monissa yrityksissä ja maatiloilla ympäristöasiat on otettu todella vakavasti ja niiden parissa on tehty suuriakin investointeja. Tekisi mieli sanoa sama kuin tuohon kasvisruokakeskusteluun, että ottakaa asioista selvää älkääkä toistelko vanhoja ja ajat sitten vanhentuneita ennakkoluuloja ;)
Silver, nappasin otteen sinun kommentistasi, mutta en ollut lukenut tarkemmin aikaisempia tekstejäsi. Pahoittelut tästä. Sinäkään et pidä asioiden mustavalkoisesta yleistämisestä :). Ja totta, et myöskään syyttänyt kaikkia tuottajia eläinrääkkääjiksi.
Lainsäädäntö on isossa osassa eläinsuojelutyössä. Mutta on niillä mielikuvillakin vaikutusta, ainakin mediassa yhteiskunnallisista asioista keskustelu on monesti pintapuolista. Yrityspuolen toimijoille, kuten Valiolle, Atrialle ym. mielikuvilla on iso merkitys. Ja mielikuvilla voi olla osuutta siihenkin, mitä asioita nostetaan poliittiseen keskusteluun esille ja missä muodossa. Toivoisin, että poliitikoilla on selkärankaa nostaa eläinsuojeluasioita yhä tärkeämpään osaan lainsäädäntötyössä.
Maataloudessa isossa osassa ovat nykyään EU-tuet. Pellosta voi saada enemmän rahaa, jos sitä käyttää maataloustuotannon sijaan ympäristötukialueena. Luonnon monimuotoisuustukea saa, jos pitää alueen luonnontilaisena. Luonnonhoitopeltoa ei lannoiteta ja sinne voi istuttaa esim. ruokakasveja riistalle, kunhan kasvilajeja on useita erilaisia. Maisematukea saa esimerkiksi hoidetusta perinnekukkaniitystä jne. Näitä tukia käytetään paljon. Kyllä maataloudessa on aitoa tahtoa ympäristönsuojelullisiin toimiin.
Tiedän kuitenkin tiloja, joiden rehuntuotanto on luomua, mutta itse kotieläintuotanto ei. Koska luomueläintuotanto ei ilmeisesti ole kannattavaa. Olen myös ymmärtänyt, että Eu tukee tehotuotantoa: mitä isompi navetta/sikala/kanala, sen parempi. Pienillä tiloilla ei pärjää ja isoilla tuottajat väsyy työtaakan alle. Tämä on minusta sääli, sillä luomutuotannossa on ratkaistu ainakin osa eläinten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Esimerkiksi lypsylehmillä on ulkoilumahdollisuus ympäri vuoden ja ne saavat pitää vasikkansa luonaan kauemmin.
Suomalaisten tuottajien ja eläintensuojelijoiden/kuluttajien tavoitteet ei ole niin kaukana toisistaan, kun voisi luulla :).
Liisa Jokinen kirjoittaa turkismuodista Hesarissa: http://blogit.hs.fi/muoti/?cmp=tm_etu_teemanosto
Eciran tiedote 5.3.2010
Kaikki turkistarhat tarkastettu
Aluehallintoviraston läänineläinlääkäri ja kunnaneläinlääkärit ovat tarkastaneet kaikki 30 turkistarhaa, joista Oikeutta Eläimille -järjestö julkisti kuvamateriaalia 17.2.2010. Tilojen lukumäärä kohosi alkuperäisestä 29:stä, koska yhdellä alueella sijaitsi kaksi eri tarhaa. Yhdellä tilalla ei ollut eläimiä. Tarkastuksissa todettiin laiminlyöntejä viidellä tarhalla eli 17 prosentilla tiloista, joilla on eläimiä. Neuvoja annettiin kahdella tilalla.
Havaittuja laiminlyöntejä olivat häkkien rikkinäiset hyllyt, osalta kettuja puuttuivat hyllyt kokonaan ja osalta puuttui virikemateriaalina toimivat purukapulat. Lisäksi yhdellä tarhalla havaittiin rikkinäisiä häkin pohjia. Yhdellä tarhalla ei oltu varmistettu tarhan pakovarmuutta. Osalla tiloista oli puutteita eläinten hoidosta tai kuolleista eläimistä pidettävässä kirjanpidossa. Sairauden tai vammautumisen vuoksi lopetettavia eläimiä ei tarkastuksissa löytynyt.
Kyseisille tarhaajille on annettu määräys korjata havaitut puutteet annetussa määräajassa. Määräajan päätyttyä tarkastetaan, että laiminlyönnit on korjattu.
Tarhoista, joilla todettiin laiminlyöntejä, tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sai Oikeutta eläimille -järjestöltä 18.2.2010 tiedot turkistarhoista, joista se julkaisi kuvamateriaalia. Materiaalin perusteella oli syytä epäillä, että eläinsuojelulainsäädäntöä on rikottu, minkä vuoksi Evira määräsi aluehallintovirastot huolehtimaan, että kyseisillä tarhoilla tehdään välittömästi eläinsuojelutarkastus.
Tarkastukset aloitettiin 22.2.2010 ja viimeinen tila tarkastettiin tänään.
Kiitos Animalia. Alla olevasta linkistä löytyy perustietoa krimiturkiksista ja niiden
tuotannosta:
http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/lampaat
Englanninkielinen Wikipedia sanoo jokseenkin samaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Karakul_%28sheep%29
Lisäksi HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti aiheesta
on tutustumisen arvoinen: http://www.humanesociety.org/assets/pdfs/fur/karakul_report.pdf