Kotitöitä kevyemmällä kemikaalikuormalla
Viivi
Olen pessyt pyykit jo vuosia Ecoverilla, mutta haluaisin vaihtaa kaikki aineet ympäristöystävällisiksi. En halua puhdistusaineista turhia kemikaaleja tai huoneilman hajuhaittoja, en halua käyttää turhia lisukkeita tai vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja. Siivoustuotteiden ulkonäkö ei ole minulle ratkaisevaa, vaan niiden käytettävyys, riittoisuus ja materiaalien tai pakkausten kierrätettävyys.
Luonnollisimpia ekosiivousaineita ovat toki esimerkiksi etikka, ruokasooda ja sitruuna, niitä kannattaa suosia. Mikrokuituliina ja -lattiamoppi ovat myös ehdottomat välineet pölyyn ja karvoihin, silloin ei tarvitse lotrata aineilla. Mutta nyt otin testiin Ruohonjuuresta löytyvät yleispuhdistusaineet: Attitude, Ecover ja Ole hyvä. Lisäksi koekäytin Vileda ekosiivoussetin ja Luonnottaren myymän kompostoituvan pellavatiskiliinan. Toimivatko puhdistusaineet kalkkiin, kuraan ja rasvaankin? Lähtevätkö tahrat lattioista, lika koloista ja eri pinnoilta näillä siivousvälineillä?
Testailin tuotteita ammattisiivoja Mirka Salon kanssa. Halusimme löytää hyvän yleispuhdistusaineen, joka on ekologinen, mutta toimii kodin joka nurkassa. Jos kodin siivous on ennenkin onnistunut ilman voimakkaita aineita, joka paikassa ei voi olla tarvetta desinfioiville tai antibakteerisille aineille. Emmekä kai oikeasti tarvitse kodin joka tilalle tai eri pinnoille (puu, kaakeli, muovi, metalli) omaa erikoisainetta?
Mirka on käyttänyt kotisiivouksissa lähinnä Ajaxin (Joutsenmerkittyjä) tuotteita sekä erikoistuotteita kalkin poistoon. Itse olen käyttänyt kodin yleissiivoukseen ties mitä aineita, ja ainakin Pirkan wc:n puhdistusainetta. Olen myös kokeillut jo aiemmin Ecoveria.
Testauksen tuloksia
- EcoLogo ja CO2neutre sertifikaatit, tuotteessa käytetyt öljyt ovat laventeli ja bambu, ei ole testattu eläinkokeilla, sopii kaikkeen puhdistukseen.
Hyvä tuoksu, toimii hyvin pölyyn ja kuivilla pinnoilla. Pakkauksen kanssa ongelmia, suutin tukkeutui ja piti aukaista huuhtelemalla veden alla.
- Vegan-sertifioitu, kasvipohjainen, ei ole testattu eläinkokeilla, käy myös keittiöpinnoille ja kromille, kierrätettävä ja uudelleen täytettävä pakkaus.
Miellyttävä tuoksu ja toimiva pakkaus. Jopa kalkki lähtee kylpyhuoneen kaakeleista ja hanoista. Mirkan mielestä tällä voisi hyvin korvata Ajaxin tuotteet.
- Kotimainen, vegaaninen, ei ole testattu eläinkokeilla, valmistettu kasviperäisistä raaka-aineista, fosfaatiton ja zeoliititon eikä sisällä säilöntä-, väri- tai hajusteaineita, ph 10, kierrätettävä eli uudelleen täytettävä pakkaus.
Vähän tuoksua, mutta toimii tehokkaasti. Sopii erityisesti puupinnoille, joihin tuo jopa kiiltoa. Toimii hyvin myös lieden rasvatahroihin, eikä jätä viiruja, mutta kylppärissä melko tehoton.
- Osin kierrätysmuovista tehty ämpäri, levy- ja liuskamoppi.
- 100% uusiutuvista materiaaleista (viskoosi, maissitärkkelys) tehdyt siivousliinat (ylei-, lattia- ja talous).
- Liinat voi hävittää energiajakeena.
Viledan yleisliina on turhan iso ja kova käteen, talousliina sen sijaan on mukava käyttää, mutta ei tunnu kovin kestävältä.
Ämpäri on hyvin suunniteltu, ja moppipuristin on hyvän tuotekehityksen tulos.
Moppi toimii kaakelilattialle, mutta ei ole erityinen. Levymoppi sen sijaan on erinomainen, sen varsi on säädeltävä ja helposti kääntyvä, rättiosa pysyy hyvin ja on helppo laittaa paikoilleen; vaihdan ehdottomasti Sini-lattiamoppini tähän ja Mirkakin tykkää toimivuudesta.
- Pellavasta tehty rätti on luja ja pitkäikäinen, pestävä.
- Pellava sisältää luonnon omia antibakteerisia aineita, jotka vähentävät rätin hajuhaittoja.
- Hyvä vedenimemiskyky.
- Käytetty liina voidaan kompostoida.
Erittäin tehokas lian irrottaja, karhea pinta toimii hyvin kaakeleille ja koloihin. Aika isokokoinen, mutta kivan näköinen - otan keittiökäyttöön ehdottomasti antibakteerisuuden takia. Alkuun rätti oli kova, mutta pehmenee kastuessa. Rätistä irtoaa ruskeaa väriä, mutta se ei värjää esimerkiksi vaaleaa kaakelia. Hanoihin ja rosteriin jää viiruja, joten mikrokuitu toimisi näillä pinnoilla paremmin.
Muita tuloksia
Suihkupullopakkauksissa kulutus on helposti säädeltävissä, mutta näiden pesuaineiden pakkauksista yhdestäkään ei löydy mitään annosteluohjetta: paljonko laitetaan vaikka lattianpesuveteen, ja miten paljon ainetta tarvitaan?
Kaikkien puhdistusainetuotteiden tuoksu on mieto, nenä tai iho ei ärsyynny.
Kaikki aineet toimivat hyvin ja sopivat myös ikkunanpesuun, lasiin ei jää viiruja.
Tässä testissä voittajaksi valikoitui kuitenkin Ecover, sillä se toimi joka tarpeeseen tehokkaimmin, jopa kylpyhuoneessa.
Mirka otti Ecoverin käyttöön kotisiivouksissa ja on ollut siihen tyytyväinen: - Se toimii monipuolisesti eri pinnoilla, mutta peilien ja ikkunoiden kanssa olen käyttänyt Pirkan ikkunanpesuainetta. Toisen lisähuomion Mirka teki räteistä, Vildenan rätit eivät kestä pesukoneessa pesua, vaan ne repsahtivat ja venyivät.
Entä millainen tuote on oikeasti ekologinen?
Ovatko kaikki ympäristöystävälliset tuotteet samalla viivalla? Ekokauppiaan mielestä eivät, Ekolon Saija Arolla on tähän mielipide:
- Maksullisen Joutsenmerkin saavat tietystä tuoteryhmästä sellaiset tuotteet, jotka sen ryhmän sisällä kuuluvat ympäristöä parhaiten huomioivien joukkoon (enintään 20-30% koko ryhmästä voi päästä mukaan). Kärjistäen: kyseessä on siis samaa kamaa, mutta pienilläkin parannuksilla voi päästä kärkeen. Ympäristömerkit on luotu rohkaisemaan suuryrityksiä valmistamaan ympäristöystävällisempiä tuotteita. Joutsenmerkityistä tavistuotteista esim. Ajaxilla on vain osa tuotteista Joutsenmerkittyjä ja osassa on hyvinkin kyseenalaisia raaka-aineita, eikä koko toimintaa ohjaa kestävä kehitys.
Tässä vielä muutamia syitä suosia ekokauppojen valikoimia:
- Ekokauppojen tuotesarjat ovat aina kokonaan ekologisia.
- Ekopesuaineita ostamalla tuet ympäristöä kokonaisvaltaisesti ajattelevia yrityksiä.
- Ekopesuaineiden valmistus on mahdollisimman ekologista (käytetään ekosähköä, kierrätettävää muovia, ei turhaan vettä). Raaka-aineiden ja vesistörasituksen lisäksi pakkaus, kuljetus, tiivistepesuaineet, markkinointi, toimistopaperi, energiankäyttö ja kaikki on suunniteltu ekologiseksi. Osalla on mahdollisuus täyttöpalveluun.
- Ekopesuaineiden tuottajat eivät käytä eläinkokeita tai synteettisiä säilöntä- ja hajusteaineita.
- Ekotuotteissa on mahdollisuuksien mukaan luomut ja reilut raaka-aineet. Tuotteet ovat usein vegaanisia eli niissä ei ole eläinperäisiä aineita.
- Sertifioinnit ottavat huomioon myös pesuaineen hajoamisen vesistössä.
- Ekotuottajat eivät käytä petrokemiallisia eli raakaöljypohjaisia tuotteita, joita voidaan käyttää siis peseviin ainesosiin tarvittavina öljyinä tai säilöntäaineina parabeeneina).
- Tuotteissa on mahdollisimman vähän kemikaaleja: ei turhaa antibakteerista puhdistusta, monet tuoksuaineet (eteeriset öljyt) ovat myös peseviä, desinfioivia ja puhdistavia ainesosia. Esim. Ole Hyvä ei käytä vaahtoamisenestoainetta (mikä on ylimääräinen aine, jos ihmiset vaan muistaisivat käyttää pesuainetta käyttöohjeen verran).
Muut tunnetut ekopuhdistusaineet:
Universal Stone-yleispuhdistuskivi
Jos innostuit ekosiivouksesta nyt, niin Marttaliiton ja WWF:n sivuilla on asiantuntevaa lisätietoa.
Kuluttajavirasto: Eko-ostajan opas, yleispuhdistusaineet
Vihreä Lanka: Testissä luonnon omat siivousaineet 20.3.2008
Vihreä Lanka: Viherrä siivouksesi 16.4.2008
Ja tavallisista puhdistusaineista:
Kuningaskuluttaja testasi ikkunanpesuaineita 10.4.2008
Kuningasuluttaja: Puhdistusaineiden päästöt tutkimatonta aluetta 10.3.2005
Kuningaskuluttaja: Ranskalaistutkimus väittää: Kodinpesuaineet vaarallisia 10.3.2005
INGRESSIKUVA: sweetfuzz.com ja muut: appartmenttherapy.com
Lauantaina radiossa käsitellään ylihygieniaa - sekä siivouksen että henkilökohtaisen hygienian kannalta.
Reader Comments (26)
Kiitos kivasta postauksesta. Olen huomannut vuosien mittaan, että MIKÄÄN, ei siis MIKÄÄN puhdista vessanpönttöä niin kuin yhdistelmä etikka ja ruoaksooda. Eroa on tavallisiin vessanpuhdistuskamoihinkin, mutta varsinkin Ecoveriin joka on mielestäni muuten turha tuote, mutta siitä saa etikalle hyvä pullon :-)
Kerro zepa millaisilla mitoilla teet tuon etikan ja ruokasoodan sekoituksen.
zepa, mä olisin myös kiinnostunut kuulemaan millainen mikstuura toimii? :)
Mä käytän mäntysuopaa vessanpönttöjen pesuun ja tarvittaessa lattioiden pyyhintään (yleensä käytän kyllä pelkkää vettä). Mut nyt täytyy kyllä myöntää, etten varsinaisesti ole tullut ajatelleeksi, että onko se ekologinen tuote? Biohajoava se ainakin muistaakseni on, minkä vuoksi en ole sen käyttöä surrut suoraan vessanpönttöön tipauttaessani.
Musta tuntuu ihan mahdottomalle ajatus siitä, että kaataisin jotain myrkkyä suoraan viemäriin. Ristiriitasta onkin, että kuitenkin astianpesukoneeseen ja pyykkäriin laitan ilmeenkään värähtämättä tavallista pesuainetta, joskin valitsen joutsenmerkillisen ja tuoksuttoman vaihtoehdon. Kokeilin joskus jotain ekologisia tabletteja astianpesukoneeseen, mutta ne ei pessy kunnolla. No pyykkäyksessä oon sekakäyttäjä, pulverin lisäksi on pesuåähkinää jauheena ja kokonaisena...
Kiitos kommenteista. Etikka-ruokasoodamikstuura kiinnostaa minuakin.
Täällä jotakin vinkkejä: http://olotila.yle.fi/sisallot/kierratys-ja-kulutus/siivoatko-liian-tiukoilla-aineilla
Typerää viilausta (tiedän), mutta jäin miettimään tuota sinistä viledaan vaihtoa..
Jos kerran omistaa toimivan sinituotteen siivousvälineen, miksi vaihtaa tilalle jotain uutta (vaikkakin kierrätysmateriaalista tehtyä), jos kerran vanhasta sinistä tulee sitten periaatteessa "roskaa"?
Saadessani jälkeenpäin ajateltuna ihan älyttömän ekokärpäsen pureman, olin hankkiutumassa kaikesta epäekologisesta eroon silläkin varjolla, että ne olivat toimivia. Esimerkiksi olin jättämässä vanhoja pyykinpesuaineita kokonaan käyttämättä, kaatamassa vanhoja siivousaineita roskikseen... onneksi realistinen ja maanpinnalla elävä mieheni palautti aika pian takaisin ja hommasta alkoi tulla järkevää ekologistamista. Nyt perheessä tehdään omaan elämäämme sopivia ekologisia kulutusratkaisuja ja ostopäätöksiä (rahan ja mahdollisuuksien mukaan).
Tuntuu vain joskus unohtuvan: vanha (ehjä) on usein ihan yhtä hyvä kuin uusi, vaikkakin uusi olisi kuinka keirrätysmateriaalista tehtyä.
Ihan mielenkiintoista luoda asetelmaa Joutsenmerkki vs. ekopesuaineet, mutta onko viisasta ja perustuuko se faktoihin? Kirjoituksessa sanotaan että 20-30% parhaista tuotteista voi saada Joutsenmerkin. Miksi siis ns. "ekopesuaineet" eivät voisi saada merkkiä, jos sen kerran voi saada parhaat? Haluaisin myös hieman perusteluja väitteelle että aineet ovat samaa kamaa kuin pahikset: mitä eri aineita ja mitä samoja aineita niissä on käytetty? Ja miksi ympäristömerkit on luotu rohkaisemaan nimenomaan suuryritykisä, eivätkö pienet pajat saa hakea merkkiä?
Jos en voi luottaa ympäristömerkkeihin, niin miksi en voi luottaa? Itselläni on kuitenkin se käsitys, että merkin kriteerit märittelevät alan ammattilaiset, kriteerit ovat julkiset, ne perustuvat elinkaariarviointiin, kriteerit ovat aina avoimella lausuntokierroksella eli niihin voi vaikuttaa kuka vaan, sekä merkin saaminen perustuu kirjalliseen hakemukseen ja tarkastuskäyntiin paikan päällä. Käsittääkseni systeemi on myös voittoa tuottamaton, todella laaja systeemi. Mielestäni tämä on melko hyvä systeemi, vai onko kirjoittajalla ehdotaa parempaa systeemiä?
Kaikilla ekomerkeillä ei ole varaa hakea esim. Joutsenmerkkiä eikä se kuulemma ole heidän ideologiaansa sopivaa. Huomauttamasi kohdat ovat Ekolon Saija Aron mainitsemia pointteja, miksi ostaa mielummin ekopesuaineita. Tokihan ympäristömerkkikin (Joutsen) on parempi valinta kuin mikä tahansa muu vähät ympäristöasioista välittävä. Olemme juuri tekemässä juttua myös sertifikaattiviidakosta ja niiden haku- sekä myöntämisperusteista.
No johan on taas "ekoilua". Vanhat tuotteet vaihdetaan surutta uusiin, koska uudet ovat "ekoja" ja jotenkin kivempia. Toimivatkin paremmin, kun on ekoa! :D
Lähes aina ekokosmetiikasta puhuttaessa (täällä tai Kempparissa) hoetaan, että jos on oikeasti eko eikä vaan ratsastele ekofiiliksillä, niin pitäis sitten olla sertifikaattikin siitä todisteena. Mm. näiden pesuaineiden kohdalla sen sijaan ekotuotekauppiaan vakuuttelu siitä, että "sertifikaatti on vain keino rahastaa" ja että tosiekot eivät mitään sertifikaatteja hae eivätkä kaipaa, on jotenkin hyvä asia? Miksi muuten ekokauppiaan myyntiargumentit ovat aina sitä puhtainta ja parasta faktaa mitä asiasta on saatavilla, ja muiden yritysten myyntipuheet ovat suoraan paholaisen kirjasta? Meinasitteko, että esim. Seija Aro ihan ihmis- ja luonnonystävänä tekee työtään ja kauppaa tuotteitaan? Foorumeilta löytyy jonkin verran tietoa tapauksista, joissa kuluttajat ovat kyselleet sähköpostitse ekoaineiden maahantuojilta ja kauppiailta lisätietoja heidän kauppaamistaan tuotteista, ja tosiasia on niiden kirjallisten vastausten valossa, että useinkaan kauppiailla ei ole harmainta aavistusta, mitä tuotteet sisältävät, mistä ja missä ne on tehty, ja miten ne toimivat, jos ylipäätään mitenkään.
Tuntuu, että "toimittajien" linja vähän vaihtelee sen mukaan, millainen myyntipuhe on onnistuttu esittämään ja kuka sen on esittänyt, mutta sepä ei ole ensimmäinen eikä varmaan viimeinenkään kerta tässä tutkivan journalismin kehdossa.
Laura M ja Miss J! Hyvä huomio, mutta en suinkaan aio heittää vanhaa Siniä roskiin vaan otan sen käyttöön vaikka saunamökissä tai kierrätän kirppikselle. Katja sai tämän Viledan setin ja antoi sen minulle testiin. Teemme testit kuitenkin ihan järkeä käyttäen, meillä ei ole mitään syytä olla yritysten/markkinoinnin vietävissä. Tässä tapauksessa Viledan lattiapesin osoittautui hyväksi, paremmaksi kuin vanha Sini (mm. rätti pysyi paikallaan ja oli helppo laittaa, varsi oli säädettävä ja taipuisa). En itsekään kannata turhaa kulutusta, edes ekotuotteiden osalta, mutta pyrin siirtymään mahdollisimman paljon ekompien tuotteiden pariin.
Olemme saaneet Ekolosta erittäin asiantuntevaa tietoa. Myös ekoaineiden valmistajilta voi suoraan kysellä, jos asia kiinnostaa (esim. Ole Hyvä tai Sonett) - mekin palaamme tähän.
Onneksi MissJ toi asian ytimen esiin, kun en itse suoraan kehdannut. Ympäristömerkit on luotu suitsimaan ja ohjaamaan yritysten ympäristömarkkinointia. Kaikki varmaan allekirjoittavat sen, että autojen ja talojen markkinoinnissa ympäristöväittämien tulee perustua faktaan ja mitattuihin määreisiin, eikä myyntimiehen lupauksiin. Mutta kun hypätään pesuaineisiin ja kosmetiikkaan, niin yhtäkkiä myntimies onkin paras tiedon lähde. Ja pieni toimija saa tekemättömyytensä anteeksi, isompi ei. Sekin on jännä väite että ympäristömerkit ovat liian kalliita ekotuotteille, niiden maksut kun käsittääkseni ovat tietty prosenttimäärä liikevaihdosta. Eli isoille ihan yhtä kalliita kuin pienille. Jään mielenkiinnolla odottamaan jutua sertifikaattiviidakosta, Toivottavasti se perustuu kunnon taustatutkimukselle joka tehdään myös muualla kuin Ekolon kassalla.
Joutsenmerkki vastaa:
Joutsenmerkkiä ei ole luotu suuryritysten rohkaisemiseen vaan kuluttajien tarpeeseen; opastamaan heitä valitsemaan ympäristön kannalta parempia tuotteita.
Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki, joka perustettiin 1989 Pohjoismaisten kuluttaja-asioista vastaavien ministerien toimesta; tuomaan selkeyttä villeihin ympäristöväittämiin. Merkin avulla kuluttaja löytää ympäristöväittämäviidakosta ympäristön kannalta paremman tuotteen, jonka on tarkastanut puolueeton kolmas osapuoli. Vain kolmannen osapuolen sertifiointi ja avoimet kriteerit voi taata kuluttajalle, että hän saa sitä, mitä mainoslauseessa luvataan.
Ekologinen puhdistusaine on sellainen, jossa on mahdollisimman vähän turhia kemikaaleja ja joka on tehokas. Tehottoman tuotteen käyttäminen johtaa puhdistusaineen ylikäyttöön, jolloin ympäristövaikutus kasvaa. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia tuotteen koostumukselle, pakkaukselle, valmistukselle ja teholle. Tuotteen teho tulee osoittaa puolueettoman osapuolen tekemin testein.
Jutussa mainitun Attitude-tuotteen sertifikaatti - kanadalainen Ecologo - on Kanadan ”Joutsenmerkki” eli sekin on kolmannen osapuolen myöntämä, avoimet kriteerit omaava ympäristömerkki. Ecologon kriteerit ovat hyvin samankaltaiset Joutsenmerkin vaatimusten kanssa kattaen samat osa-alueet. Molemmat ovat GEN:in (http://www.globalecolabelling.net/) jäseniä. Miksi vastaavaan kanadalainen merkki olisi luotettavampi kuin virallinen pohjoismainen ympäristömerkki?
Joutsenmerkki ei aseta raaka-aineita eri asemaan sen perusteella, ovatko ne luonnollisia vai synteettisiä, vaan raaka-aineista aiheutuvien ympäristö- ja terveysvaikutusten perusteella. Ympäristövaikutukset luonnosta eristetyllä hajusteella ja laboratoriossa valmistetulla hajusteella on samat niin kauan kuin on kyse samasta molekyylistä. Esimerkiksi ”ekosiivousaineissa” yleinen hajustekomponentti limoneeni on herkistävä hajustekomponentti ja luokittuu riskilausekkeella ”Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä”, oli se sitten eristetty sitrushedelmistä tai valmistettu laboratoriossa.
Suihkupulloissa myytävien tuotteiden käytöstä: Spraytuotteet ovat valmiiksi laimennettuja ja tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan. Niitä ei siis enää laimenneta erikseen. Voidaan käydä keskustelua siitä, ovatko valmiiksi laimennetut spraytuotteet parempia kuin tiivisteet. Spraytuotteita käytettäessä kemikaalien yliannostelun vaara on pienempi, mutta toisaalta tiivisteitä käytettäessä minimoidaan turha veden kuljettaminen.
Joutsenmerkkiä saaminen ”tavalliselle puhdistusaineelle” ei yleensä onnistu tekemällä tuotteeseen vai pieniä muutoksia. Joutsenmerkittyjä tuotteita kehittäneiden kemistien mukaan Joutsenmerkin kriteerien tulee olla tuotekehityksen lähtökohtana, mikäli tuotteelle halutaan Joutsenmerkki.
Joutsenmerkin kriteerit eri tuoteryhmille löytyvät osoitteesta www.joutsenmerkki.fi.
Terhi Uusitalo, teknokemian asiantuntija, SFS-Ympäristömerkintä
Kirsi Auranmaa, markkinointikoordinaattori, SFS-Ympäristömerkintä
Hanna Sauroja, markkinointipäällikkö, SFS-Ympäristömerkintä
Kiitos Joutsenmerkille täydentävistä vastauksista. Palaamme sertifikaatteiden toisessa jutussa.
Vähän aiheesta poiketen suosittelen Onneksi On -puhdistuskiveä, se on kai vähän samantapainen kuin UniversalStone, mutta sitä en oo testannu. Jos on jotain todella sitkeitä kalkkitahroja, mihin ei mikään muu auta, niin kannattaa kokeilla. Mulla toi Onneksi On autto kirppikseltä ostetuissa kulhoissa olleisiin kalkkitahroihin, ja olin odella todella kokeillu niihin lähes kaikkea muuta.
Kiitos Milla, kaikki vinkit arvokkaita.
UniversalStone on tosi hyvä ja tehokas puhdistusaine, silä voi puhdistaa mitä vaan. Ostin kokeeksi Kodin Ykkösestä Method-sarja yleispuhdistussuihkeen, ihan hyvän oloinen sekin. Eräästä blogista huomasi just, että sarjaan on tullut myös pyykinpesuaine siivousaineiden rinnalle.
Ehkä olisi tuosta Joutsenmerkistä kannattanut kaivella muutakin tietoa kuin vain Ekolon kauppiaan mielipide... ;) Näyttääpä täälläklin vaikuttavan kirjoituksiin hyvin paljon se, kuka sanoo jotain. "Tavallisen"kauppiaan tms. mielipiteitä käsitellään ihan eri tyyliin -niin kuin tietenkin pitäisi toimia kaikkien kohdalla, jos mielipiteissä on jotain sijaa kritiikille.
Anttoo kirjoitti ” Sekin on jännä väite että ympäristömerkit ovat liian kalliita ekotuotteille, niiden maksut kun käsittääkseni ovat tietty prosenttimäärä liikevaihdosta. Eli isoille ihan yhtä kalliita kuin pienille.”
Vastauksena Anttoolle:
Joutsenmerkin maksut ovat Joutsenmerkinnän nettisivujen mukaaan:
Hakemusmaksu on 2000 euroa.
Vuosimaksu on 0,3 % tuotteen liikevaihdosta, mutta vuosimaksussa on minimimaksu 1 200 €.
Hakemusmaksun summa kirpaisee pientä hakijaa enemmän kuin suurta.
Vuosimaksu on suuria suosiva, sillä jos tuotetta myydään Suomessa alle 400000 eurolla, niin maksu on käytännössä enemmän kuin 0,3 %. Eli ei pienen valmistajan kannata hakea merkkiä, koska maksut ovat niin suuret.
Anttoon aiempi kommentti:
” Itselläni on kuitenkin se käsitys, että merkin kriteerit määrittelevät alan ammattilaiset, kriteerit ovat julkiset, ne perustuvat elinkaariarviointiin, kriteerit ovat aina avoimella lausuntokierroksella eli niihin voi vaikuttaa kuka vaan, sekä merkin saaminen perustuu kirjalliseen hakemukseen ja tarkastuskäyntiin paikan päällä.”
Ja Joutsenmerkin tekstistä:
”Joutsenmerkki ei aseta raaka-aineita eri asemaan sen perusteella, ovatko ne luonnollisia vai synteettisiä, vaan raaka-aineista aiheutuvien ympäristö- ja terveysvaikutusten perusteella.”
Tarkoittaako tämä Joutsenmerkin lause sitä, että Joutsenmerkille on sama, miten kemikaali valmistetaan ja mitkä ovat valmistuksen aikaiset ympäristövaikutukset? Miten huomioidaan se, kuljetetaanko kemikaaleja tehtaalle toiselta puolelta maapalloa laivalla tai lentokoneella? Onko Joutsenmerkin kriteereissä pesuaineille vaatimuksia raaka-ainekemikaalien valmistuksessa kuluvalle energiankulutukselle tai päästöille? Taitaa olla niin että, vaatimuksia asetetaan vain sille tehtaalle, jossa pesuaine sekoitellaan ja purkitetaan ja silloinkin riittää että tehdas täyttää normaalin lainsäädännön vaatimukset. Voidaanko siis väittää, että tuotteen koko elinkaari on huomioitu?
Mielenkiintoisia kommentteja Pekka.
Mun mielest Joutsenmerkki pyykinpesuaineissa ei kyllä auta kuluttajaa valintatilanteessa, ku se sallii fosfaatin. Just oli tv:ssä tää ”paskajuttu” jossa todettiin, et fosfaatti on rajallinen resurssi. Siks on turha käyttää sitä pesuaineissa ku toimivia aineita voi tehdä ilman fosfaattia ja zeoliittiakin. Lisäks ei ihmiset tajuu kaupassa, et joutsenmerkitty pesuaine, jossa on fosfaattia ei sovellu maalla ja kesämökeillä käytettäväks. Joutsenmerkki vaan johtaa harhaan ja ihmiset luulee tehneensä hyvänkin valinnan.
Pekka, siellä nettisivuilla näyttäisi olevan myös mainita että mikroyritykset saa hakemusmaksusta -50% alennusta. Ei kirpaise enemmän.
Joutsenmerkin vastaus Pekalle ja Jennille:
Joutsenmerkin elinkaariperustaisuus tarkoittaa sitä, että kehitettäessä kriteerejä jollekin tuotteelle (tuoteryhmälle), selvitetään tuotteen ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta. Tämän jälkeen mietitään mitkä elinkaaren osa-alueet ovat relevantteja ja mille voi asettaa ohjaavia ja erottelevia vaatimuksia, niin että saavutetaan mahdollisimman suuri ympäristöhyöty ja että vaatimusten täyttyminen voidaan todentaa. Kaikille ympäristöön vaikuttaville seikoille ei voida eikä ole relevanttiakaan asettaa vaatimuksia.
Puhdistusainekriteereissä asetetaan vaatimuksia tuotteen koostumukselle, pakkaukselle, valmistukselle ja teholle. Aiemmassa postauksessamme ollut väite, että synteettisesti valmistetulla ja luonnollisella aineella on samat ympäristövaikutukset, kunhan kyseessä on sama molekyyli, tarkoittaa itse kyseisen aineen vaikutuksia luonnossa. Joutsenmerkin puhdistusainekriteerit eivät toistaiseksi mene vaatimuksissaan raaka-aineiden valmistusprosesseihin saakka. Keskeisimmät ympäristöön vaikuttavat tekijät pesu- ja puhdistusaineissa ovat elinkaariarvioiden mukaan käytetyt kemikaalit ja oikea annostelu sekä pyykin- ja koneastianpesuaineissa pesuprosessin lämpötila ja näihin osa-alueisiin Joutsenmerkki erityisesti puuttuu vaatimuksissaan. Kuljetukset ja valmistus tehtaalla ovat koko elinkaaren kannalta häviävän pieniä osa-alueita. Raaka-aineiden tuotannon ympäristövaikutukset osuvat tälle välille ja Joutsenmerkki onkin juuri kiristämässä vaatimuksiaan tekstiilipesuaineille ja selvittää mahdollisuuksia asettaa raaka-aineiden tuotannolle relevantteja vaatimuksia, jotka on mahdollista myös todentaa. Pitää myös muistaa, että luonnollisetkin raaka-aineet prosessoidaan eli niidenkin valmistusprosessi ja kuljetus kuormittaa ympäristöä. Lisäksi tuote joka toimii pienellä annostuksella vähentää tarvittavaa kokonaiskemikaalien määrää ja sitä kautta epäsuorasti vähentää myös raaka-ainetuotannon ympäristövaikutuksia.
Joutsenmerkin kriteerit menevät pidemmälle kuin lainsäädäntö. Muutenhan kaikki markkinoilla olevat tuotteet läpäisisivät Joutsenmerkin vaatimukset, eikä merkillä olisi erottelevaa vaikutusta. Vaatimukset asetetaan sellaiselle tasolle, että maksimissaan 20-30 % tuoteryhmän tuotteista pystyy vaatimukset läpäisemään.
Fosfaatit on sallittu Joutsenmerkityissä tekstiilien pesuaineissa tiettyyn rajaan asti. Perustelut fosforin sallimiselle ovat lyhyesti, että huolimatta sen rehevöittävistä ominaisuuksista, sen käytöllä on myös etunsa. Fosforin käytöllä voidaan vähentää muiden haitallisten kemikaalien, kuten mm. happea kuluttavien aineiden, myrkyllisten tensidien, zeoliittien ja polykarboksylaattien määrää tuotteessa. Suomen fosforipäästöistä 13 % tulee kotitalouksista (haja- ja loma-asutus sekä yhdyskunnat) ja tästä valtaosa aiheutuu ihmisen eritteistä. Jäteveden puhdistamoilla suurin osa (yli 95%) fosforista saadaan poistettua.
Fosforinkäytön ongelmat suurelta osin liittyvät sen käyttöön haja-asutusalueilla. Ympäristömerkintä suosittelee, että haja-asutusalueella, joissa ei ole keskitettyä jäteveden puhdistusta, käytettäisiin fosfaatittomia pesuaineita. Joutsenmerkityissä tuotteissa vaaditaan selvästi ilmoittamaan fosfaattimäärä (P %). Näin niistä voi valita vähiten fosforia sisältävän tai fosfaatittoman tuotteen. Joutsenmerkityn fosfaatillisen pesuainepakkauksen kyljessä tulee myös olla teksti: "Fosfaattipitoiset tuotteet eivät sovi talouksiin, joita ei ole liitetty kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon”.
Terhi Uusitalo, teknokemian asiantuntija, SFS-Ympäristömerkintä
Kirsi Auranmaa, markkinointikoordinaattori, SFS-Ympäristömerkintä
Hanna Sauroja, markkinointipäällikkö, SFS-Ympäristömerkintä
Joo, se etikka ja ruokasooda. Etikka on Ecoverin pullossa, jossa on hyvä muotoilu ruiskimista varten. Kastelen pöntön seinät etikalla ja huiskin ruokasoodat toisesta purkista päälle :-) Kihinä ja kuhina alkaa heti. Annan niiden temmeltää jonkin aikaa keskenään ja sitten harjaan pois ja huuhtelen. ---> Hohtavaa!
Hei Anttoo. Mikroyritys on siis alle 10 työntekijää työllistävä yritys ja sellainen saa hakemusmaksusta alennusta. Onnittelut autotallifirmoille, jotka purkittavat puhdistusaineita. Mutta ei se saa alennusta vuosimaksusta ja siitä se suuri ero tuleekin!
Ympäristöjärjestelmä sopii paljon paremmin pienelle valmistajalle, kuin tuollainen yhdelle tuotteelle haettava merkki. Järjestelmä kattaa heti koko tuotannon ja tuotesortimentit.
Joutsenmerkin kriteerit EIVÄT menevät pidemmälle kuin lainsäädäntö kun puhutaan valmistuksesta.
Lainaus puhdistusaineiden kriteeristä:
”Luvanhaltijan on varmistettava, että voimassa olevia turvallisuutta ja työympäristöä koskevia määräyksiä sekä ympäristölainsäädäntöä ja työpaikkakohtaisia ehtoja / toimilupia noudatetaan Joutsenmerkityn tuotteen kaikissa tuotantopaikoissa.”
Eli valmistuksen päästöille, energiankulutukselle, jätehuollolle jne riittää kun täyttää valmistusmaan lainsäädännön. Ja eri maissa voi lainsäädäntö olla lepsumpaa kuin toisessa. Vai oliko kriteereissä jokin muu kohta, joka koski valmistuksen päästöjä?
Eikö sen Joutsenmerkin ajatuksen pitänyt olla, että yksi merkki kertoo kuluttajalle, mikä tuote on ympäristöystävällisempi. Nyt siis pitää tutkia jotain tekstejä fosforipitoisuuksista. Laittakaa vaikka punainen joutsenmerkki niihin fosfaattiaineisiin. Eihän kaikilla ostajilla ole lukulaseja päässä kaupassa, että näkisi lukea pienet tekstit pakkauksista.
Pesuprosessin lämpötila kuluu siis keskeisimpiin asioihin ympäristövaikutuksissa. Miten asia on huomioitu Tekstiilien pesuaineiden kriteerissä? Nythän on markkinoille tullut aineita, joiden sanotaan pesevän alhaisemmassa lämpötilassa kuin perinteisten, saavatko ne siis hyötyä tästä energiansäästöstä joutsenmerkkiä hakiessaan?
”Kuljetukset ja valmistus tehtaalla ovat koko elinkaaren kannalta häviävän pieniä osa-alueita.”
Onko Joutsenmerkillä esittää jokin raportti tai elinkaarianalyysi, josta tämän asian voi varmistaa esim. jauhemaisten tekstiilien pesuaineiden osalta?
Jos Pekka viittaat ISO 14000-sarjan ympäristöjärjestelmiin, niin oletko aivan varma että ne sopivat paremmin pienyrityksille? Jos et ole ollut sellaista rakentamassa, niin voin kertoa että eivät nekään varsinaisesti ole unelmajuttuja pienyrityksille. Rakentaminen on työlästä ja sertifiointi kallista.
Toki kukin firma voi rakentaa oman ympäristöjärjestelmänsä. Niiden hienous on siinä että ne eivät vaadi itse tuotteelta yhtään mitään! Eivätkä ne kerro tuotteen ympäristöhyvyydestä/pahuudesta juuri mitään. Järjestelmät ovat nimensä mukaisesti järjestelmiä. Ja järjestelmässä voi asettaa riman vaikkapa mainitsemillesi energiankulutuksille ihan itse. Otetaan esimerkiksi Helsingin Energia. Kaikki tuotantolaitokset on sertifioitu ISO 14000 mukaan, mutta yhtiön energiantuotannosta alle 5% tulee uusiutuvista lähteistä. Hyvä ympäristölle vai ei?
Ja Pekka hei, kuka on väittänyt että Joutsenmerkin kriteerit pesuaineiden valmistuksessa ovat tiukemmat kuin lainsäädäntö? Jos luet heidän edellisen postauksen huolella, niin huomaat että elinkaarianalyysin perusteella valitaan ne kohdat joihin on relevanttia asettaa vaatimuksia. Sellaisiin kohtiin joista saadaan ympäristöhyötyjä. Ainahan voi vaatia tiukempia ja tiukempia kriteereitä. Miksei samantien aseteta vaatimuksia pesuainetehtaan kanttiinin tiskikoneessa käytettäville aineille? No, ehkä juuri sen takia ettei se ole relevantti asia tuotteen elinkaaren kokonaisuuden kannalta.
Anttoolle tiedoksi, että mikroyrityksen ja pienyrityksen määritelmät löytyvät täältä:
http://europa.eu/legislation_summaries/enterprise/business_environment/n26026_fi.htm
Jos on esim. 15 henkilöä työllistävä pienyritys, niin kyllä joutsenmerkki maksaa enemmän sille, kuin jollekin monikansalliselle suuryritykselle.
Puhutkohan sinä nyt pienyrityksistä vai mikroyrityksistä, kun koitat todistella, ettei ympäristöjärjestelmät sovi niille? No ei ehkä mikroille, mutta jos luet tekstini tarkasti, niin en sellaista ole väittänytkään vaan puhunut pienistä.
Kun niitä joutsenmerkin elinkaarianalyysejä niin mainostat, niin voitko laittaa tänne joitakin linkkejä niihin tutkimuksiin? On älytöntä alkaa saivarrella jostain kanttiinin pesukoneista, jos esim. tuote sisältää yli 30 % tensidiä ja sen valmistukselle eikä kuljetuksille ole mitään ympäristövaatimuksia. Ja sekö ei muka ole relevanttia? Ja miksi, siksi kun joku Anttoo sanoo niin. Heh sanon minä. Onpa tieteellistä!
Hei Pekka
Tässä muutamia tekstiilinpesuaineista tehtyjä elinkaariarvioita, joita olemme käyttäneet taustamateriaalina sekä pieni pätkä tekstiä tekeillä olevasta tekstiilinpesuaineiden taustamuistiosta. Kriteereitä siis ollaan tällä hetkellä kiristämässä ja valmistajien on pian haettava merkkiä uudestaan. Huomaathan, että ympäristöjärjestelmä ei aseta rajoja (toisin kuin ympäristömerkit) vaan perustuu jatkuvan parantamisen ajatukseen, jossa askelten suuruuden, tiheyden ja kohdennuksen määrää vain tuotantolaitos itse.
AISE 2001: The Life-cycle Assessment of European Clothes Laundering. Report 2: LCA of Compact Fabric Washing Powder & main wash process. AISE LCA taskforce.
P&G 2006: Comparative Life Cycle Assessment (LCA) of Ariel “Actif á froid” (2006), a laundry detergent that allows to wash at colder wash temperatures, with previous Ariel laundry detergents (1998, 2001).
Van Hoof, G; Schowanek, D and Feijtel, T.C.J 2003: Comparative Life-Cycle Assessment of Laundry Detergent formulations in the UK. Part 1: Environmental fingerprint of five detergent formulations in 2001. Tenside Surf. Det. 40, pp 266-275, 2003.
The LCA’s summarised above are produced by the industry and obviously have a purpose of demonstrating certain benefits of the latest product innovations. The LCA’s should be used as a tool for indicating the most significant environmental impacts keeping in mind that the focus of the studies are primarily related to primary energy consumption. The above LCA’s reach the same overall conclusions although the focus of the studies vary. It is evident that the major environmental impact associated with laundry detergents in a life cycle perspective are related to:
- the energy used for heating of the washing water in the use phase and, to a lesser extent, the energy used for extraction and processing of raw materials (incl. the associated solid waste of energy production)
- the emissions to the environment (water) after use
Sivuille http://www.ecolabel.dk/producenter/kriterier/kriterieliste/kriteriedetaljer?maerke=Svanen&produktgruppe=80 ilmestyy ammattikäytön koneastianpesuaineiden taustadokumentti, kunhan Ympäristömerkintälautakunta vahvistaa kesäkuussa tiukennetut kriteerit ja taustamuistion. Tässä dokumentissa on lisätietoja ja mm. kuvaaja tekemästämme elinkaaren aikaisesta energiaseulonnasta, jonka johtopäätökset muun muassa ovat:
Screening shows (Nordic Ecolabelling, 2009) that 95% of the energy consumption associated with a generic liquid detergent (Figure 1) occurs in the usage phase, i.e. during dishwashing to heat the water and power the machine. This also means that climatic impact primarily results from this phase. The figures provide an indication of the different importance of the various stages of the lifecycle.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä asiasta, ota ihmeessä yhteyttä minuun!
Terhi Uusitalo, SFS-Ympäristömerkintä
terhi.uusitalo(at)sfs.fi
09 1499 3402