Lauantaina radiossa: varo ylihygieniaa, älä likaa!
Pesemme käsiämme, omenoitamme, autojamme, hiuksiamme, ikkunoitamme, astioitamme, vaatteitamme, koiriamme ja lapsiamme jatkuvasti. Puhdistamme, kiillotamme ja "räjäytämme lian pois", jotta olisimme turvassa mikrobeilta, jotka aiheuttavat sairauksia. Vaikka kodit ja ihmiset ovat puhtaita, allergiat lisääntyvät. Ovatko mikrobit sittenkään järjestään pahasta?

Allergiaklinikan ylilääkäri, professori Tari Haahtela kertoo Verkko-Husarin haastattelussa, että ihmisen puolustusmekanismilla on liian vähän töitä. Suomalainen elinympäristö ja elintavat alkoivat muuttua sotien jälkeen ja muutosten lista on pitkä: juomavedestä saatiin puhtaampaa, maitoa alettiin pastöroida ja jääkaapit sekä pakastimet yleistyivät, pölynimurit tulivat joka kotiin. Kaikki nämä ovat tehneet elinympäristöstä steriilimmän kuin aiemmin. Ympäristön, veden ja ravinnon mikrobirikkaus muokkaa voimakkaasti luontaista immuniteettia, jonka häiriöstä allergiassa on paljolti kyse.
Parhaillaan käynnissä oleva SALVE-tutkimushankkeen tavoitteena on tunnistaa allergialle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä yhdistämällä monen eri tutkimusalan erityisosaamista. Tutkimuksen yhtenä kohteena on ns. hygienia-hypoteesi, jota selvitetään tutkimalla geeni-ympäristö -vuorovaikutuksia Venäjän Karjalassa ja Suomessa. Lauantain ohjelmassa kuullaan tutkimushankkeesta vastaavaa johtajaa Heikki Hyötyä, joka kertoo kuinka suomalaisten ja karjalaisten lasten sairastavuudessa on huimia eroja mm. diabeteksen, keliakian, allergiavasteiden ja kilpirauhastulehduksien osalta. Ja mikä yllättävää, iso merkitys asiassa on — yllätys, yllätys — ihmisen suolistolla!
Kärsimmekö siis ylihygieniasta? Pesuaineet, joilla puunaamme kotiamme ja itseämme ovat liian vahvoja ja me kuuraamme molempia vielä liian usein. Sikainfluenssa opetti suomalaiset myös desinfioimaan käsiään käsidesillä, vaikka pelkkä saippuapesu riittäisi. Käsidesiä myydäänkin nykyään ihan ruokakaupassa.

Millainen hygieniataso riittää? Pitääkö ihoa, suurinta elintämme, pestä - miten? Aiheuttaako mikrobien puutekin sairauksia? Miten voi säilyttää hygienian JA hyödylliset mikrobit?
Ohjelmassa ovat vieraina siivousekspertti ja harrastelijamartta Sanna Tiainen-Erkkilä ja allergologi Mikael Kuitunen. Kuten ennenkin: voit osallistua ohjelmaan puhelimitse tai kommenttiboksista käsin! Siteeraamme osuvimpia kommentteja ohjelmassa.
Psst... Viime lauantainen ohjelma ei teknisistä ongelmista johtuen vieläkään kuulu Areenassa, mutta ilmoitamme heti kun tilanne on korjattu!






Katja Lahti
Reader Comments (36)
itse perustelen joskus hieman.. ns. normaalista poikkeavia elintapojani sillä että bakteerit ovat hyvästä.
kemikaaleille olen ruvennut altistumaan enemmän, mutta muuten ei ole allergioita.
en ole tästä lukenut tutkimuksia, mutta kun ajattelee, niin itelle tulee mieleen että esimerkiksi lapsena olisi ihan hyvä kylpeä siellä mutalätäkössäkin aika ajoin, jotenkin tuntuu hassulta miten joskus lapset eristetään maailmasta ja liasta.. koska eihän vastustuskyky muodostu jos sitä ei koettella, ja jotenkin monesti tuntuu unohtuvan että esim. kuumekin on merkki hyvästä. ehkä tähän lika ajatteluun liiittyy sekin ettei ihminen saa nykypäivänä sairastaa. kuka pitää niitä terveitä päiviä sen jälkeen kun on toipunut sairaudesta? ainahan sitä ollaan heti menossa kouluun/töihin.. ei haluta olla kipeitä, niin puunataan ja siivotaan ja pestään käsiä?
mutta usein koen että jotkut ihmiset ottaa siivoamisen ym. liian vakavasti.
No, meillä ei ainakaan puunata turhia, käsidesiä en käytä kuin ulkomailla (ja silloinkin vaan ennen ns. sormiruuan syömistä), muksuna olen möyrinyt multakasat, ojanpohjat, lantalat ja rantavedet siihen malliin että heikompia hirvittää... Ja silti, mulla on "taipumusta allergisuuteen", ja herkistyn todella helposti ruoka- ja lääkeaineille sekä kemikaaleille. Entten tentten... No, siitepölyallergiasta en sentään kärsi, ja se on suuri plussa se.
Hmm, tuli mieleen sellainen juttu, että saako kaupoissa kuvata...? Olen itse töissä marketissa, ja meillä ainakin on ulko-ovella tarrat, jotka kieltävät kuvaamisen (tarrassa kameran kuva ja rasti päällä). Tiedänpä eräänkin tapauksen, jossa vartija on kirjaimellisesti juossut henkilön kiinni ja pyytänyt poistamaan kamerasta kaikki kaupassa otetut kuvat.
Eikä tätä nyt sillä, että minua henkilökohtaisest häiritsisi että tämä video on kuvattu kaupassa. Lähinnä vain mietin, että kun kerran sellainen kuvaamiskielto on, niin eikö sitä pitäisi noudattaa...? Vai oliko kuvaamiselle pyydetty ja saatu lupa?
saat aina kuvata häiriötä aiheuttamatta:
Juna-asemat, linja-autoasemat, lentoasemien yleisölle avoimet alueet, kadut ja puistot, kauppakeskusten yleiset alueet, kirjastot ja muut vastaavat yleisölle avoimet julkisen palvelun laitokset, sairaaloiden aulat ja virastojen yleisölle avoimet alueet.
Yleisölle avoimissa yksityisissä liiketiloissa kuvaaminen on sallittua, eikä omistaja voi sitä kieltää. Omistajalla on kuitenkin mahdollista valikoida asiakkaansa ja estää kuvaajaa pääsemästä tilaan. Mikäli kuvaaja on sisällä esimerkiksi kaupassa, omistajalla tai haltijalla on mahdollisuus vaatia kuvaajaa poistumaan.
Ulla:Voi Ulla. Miten ihmeessä kuvittelet että toimittajat töitään tekevät, jos eivät saisi kuvata kaupassa?!! Toimittaja saa julkisilla paikoilla kuvata ja toki voi pyytää siihen erikseen luvan, mutta koska olen kuvannut ko kaupassa kymmeniä kertoja, en enää edes erikseen ilmoita asiasta. Joskus joku tulee kysymään, että "mihin kuvaat" ja sitten kerron, ja asia on aina ok. Että näin.
Hotitoalalla olevana töissä pitää huolehtia hygieniasta ja käsien desinfioimisesta riittävästi. Kotona ja varsinkin rakkaimmassa harrastuksessani otan rennommin. Kauhistelen kavereita jotka muutaman päivän reissulle tuntureille ottavat mukaan kaiken mahdollisen henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvän käsidesistä alkaen. Itsellä on mukana hammasharja ja tahna, enkä muuten ole koskaan sairastunut reissussa.
Antibakteerisien pesuaineiden myynti koteihin pitäisi oikeasti kieltää kokonaan. Ne vain synnyttävät superbakteereja. Vai joko ne on kadonneet kaupoista?
Ajatus, että kotiympäristö pitäisi olla täysin bakteeriton on täysin käsittämätön? Eihän se ole normaalia? Mietin, ku tutkittiin joskus tässä, että lapsi saa alakautta syntyessään jotain tärkeitä bakteereita mukaansa, että kumma kun joskus ei ole hysterisoitu(ja oltu väärässä) siinäkin, että apua vauva saa sieltä bakteereita ;) Ihminen vieraantuu luonnosta ja vauhti on kiihtynyt ja kiihtyy yhä. Tavalinen järjenkäyttö on unohdettu kokonaan.
Minä en käsitä tätä jatkuvaa suihkussa lotraamista. Jos ei aamulla herää ilman suihkua, on parasta käydä vähän aikaisemmin nukkumaan! Käyn itse suihkussa joka kolmas päivä, sillä toimistotyöläisenä en yksinkertaisesti likaannu joka päivä (eivätkä työkaveritkaan ole karttaneet). Kainaloiden pesu vaan tarvittaessa. Iho voi hyvin eikä tarvitse parabeenimössöjä.
Mä kyllä haluan pestä alapäänikin joka päivä, kainaloiden ja kasvojen lisäksi ja helpoitenhan se käy suihkussa kaikki kerralla. Mutta pesen pelkällä vedellä, hyvä kun kerran kuussa käytän suihkusaippuaa. Jo lapsena opittu mummolassa nämä pesutavat, siellä oli pakko lähteä iltapesulle navetan köökkiin, suihkua ei ollut joten piti kyykistellä pesuvadin päällä.
Itse käyn suihkussa jokatoinen päivä, muuten pesen kasvot ja kainalot lavuaarin äärellä ja alapään saa pestyä vessassa käsisuihkulla. En käytä mitään suihkugeelejä tai vastaavia, koska pelkkä vesi on täysin riittävä puhdistamaan jos ei ei työnsä tai harrastusten puolesta likaannu oikein kunnolla öljyyn tms.
Desinfiointi ei ole aina paholaisesta, sillekin on paikkansa esim. terveyskeskuksissa, apteekeissa ja sairaaloissa joissa tartuntoja leviää helposti, mutta kotona se ei kuitenkaan ole useinkaan tarpeen.
Oman kokemukseni mukaan käsidesiä tarvitaan todella harvoin. Esim. kun kotona on pieni vauva, kotiin tullessa tautien välttämiseksi riittää käsien pesu saippualla - tk:ssa ja muualla on helpointa käyttää desinfiointiliuosta. Kotona ei tarvitse pestä desinfioivilla aineilla kuin WC:tä ja keittiötä, eikä niitäkään muuten kuin esimerkiksi vatsataudin tms. yhteydessä. Ja mikrokuituliinoilla saa puhdasta ilman mitään puhdistusaineita.
Mikäpä muuten selittää sen, että vaikka väitetään nykyään ihmisten olevan ylihygieenisiä, täit, kihomadot ja jopa lutikat ovat alkaneet lisääntyä parinkymmenen vuoden takaisesta? Esim. omana kouluaikanani (80-90-luvulla) oli katastrofi ja häpeä jos jollakin lapsella oli kihomatoja tai täitä. Nyt tulee koulusta lasten mukana täi- ja matovaroituslappuja harva se viikko, HS juuri uutisoi tästä lutikka-asiasta. Hyötyvätkö ihmisen loisetkin ihmisen ylihyvästä hygieniasta?
medialla on vaikutus esim sikakuumeen aikana ihmiset hysteerisiä!! jokapäiväinen media hypetys johti siihen että ihmiset pelkäsivät toisiaan yleisissä kulkuneuvoissa pelko kiilui silmissä.
muutenkin super lian räjäyttäjä aineiden mainokset luovat kuvaa hohtavasta puhtoisen valkoisesta superihmisestä.
toisaalta ekoilukin nimissä myydään ties mitä esim. 15 asteessa pesevää pesuainetta.
Niissä asteissa ei kyllä hikikainalopaidat puhdistu
Mielestäni yksi suurimmista ongelmista on ylihygieninen ruoka, jota syötetään kaikille lapsille päivähoidosta aina peruskouluun asti. Itse ollessani ala-asteella saimme syödä oman keittäjämme tuoreista raaka-aineista tekemiä kunnon ruokia. Nyt lapset syövät koneellisesti kuorittuja perunoita ja steriilisti pakattuja vihanneksia ja kaikenlaisia valmisruokia.
En usko, että ylihygieenisyys olisi allergioiden takana, vaan ruokien lisäaineet, pyykin ym. pesuaineiden lisäaineet, ilmansaasteet ja kemiallisilla lannoitteilla tuotettu ruoka. Lapset esim. syövät nykyään hirveästi karkkeja, keksejä, shisejä, juovat lisoja, joissa kaikissa on valtavasti lisäaineita. Veljeni kasvoi lehmänlannan seassa, teki siellä töitäkin, sairastui silti ykköstyypin diabetekseen. Arvatakseni siksi, että joi valtavasti limonaadeja, mutta minä en. Minulla ei ole allergioita. Syön hyvin vähän lisäainepitoisia ruokia. Osittain luomuruokaa.
Toimittajalle joka odotat lasta, vältä kaikin tavoin lisäaineita, esim. limonadeja, keksejä, karkkeja, valmisruokia, eritoten kaikkea missä on näitä E-lisäaineita älä käytä huuhteluainetta pyykinpesusssa ym. Ja mahdollisesti nauti luomuruokaa.
- Yksityisten tilastojeni mukaan sairaanhoitajien lapset ovat allergisempia kuin muut.
- Mitä tulee suolistoloisiin, ainakin hevosilla ja korilla madot tulevat vastustuskykyisiksi myrkyille.
- Kuulin saunan lauteilla järkevän ihmisen kertovan kokemuksistaan tukan pesusta ruisjauho-vesi-pesulla ja sen hyvää tekevästä vaikutuksesta.
- Kun kerran allergiat ovat lisääntyneet sodan jälkeen, herää kysymys antibioottien osuudesta allergioihin. Liittoutuneillahan oli käytössään penisilliini jo II maailmansodan aikana, Suomi sai ne käyttöönsä pian sodan päätyttyä. 'Tappaa - talossa - ja - puutarhassa'-lääkkeet ovat sen jälkeen olleet suuressa suosiossa.
- Itse peseydyn suihkussa harvemmin kuin joka toinen päivä. Pesen pelkällä vedellä tarpeen mukaan strategiset alueet. Joskus käytän saippuaa kainaloihin.
Vieläkö muistatte vanhan ajan pesulapun? Niitä voi olla monta, joten voin aina ottaa uuden puhtaan. Vettäkään ei siis haaskaannu. Jos peseytyy löylyhuoneessa, ei suihkua tarvita ihon lämmittämiseen! Käytän harvoin saippuaa, kasvoille en koskaan. En myöskään käytä mitään rasvapitoisia tuotteita kasvoille enkä kropalle. Joskus harvoin jalkoihin tai käsiin. Mielestäni en ole sen ryppyisempi kuin ikätoverini, ehkä päinvastoin.
- En siivoa usein, imuroin harvemmin kuin kerran viikossa.
- Lapsena olin paljon navetassa ja kaivoin maata. En kärsi allergiasta enkä ihottumasta.
HUH - oli kuin olisin saanut "synninpäästön", kun kuuntelin äsken 73-vuotiasta naislääkäriä! Jotkut ystäväni ovat olleet ihmeissään, kun en käy päivittäin suihkussa. Suihku 2-3 kertaa viikossa + kerran saunassa on riittänyt, ei ole tullut hajuista valituksia! Kun käyn suihkussa, teen sen mieluummin illalla, koska en halua likaa vuodevaatteisiini. Kuten äskeinen lääkäri, pesen aamuin illoin kaikki strategiset paikat helposti pestävällä frooteisella pesulapulla - ehkä joskus useamminkin. Olen 40-luvulla syntynyt, joten kodin kylpyhuoneessa oli vain kuumavesiboileri, ja siis rajallinen määrä kuumaa vettä käytettävissä.
Minulle riittää kantapäitten kosteuttaminen Erioililla, kun en sitä saippuaa käytä koko kroppaan päivittäin.
Hei :)
Olen ~vielä toistaiseksi~ Elävä esimerkki Hunajan käyttämisestä pesuaineena.
Pelkästään Hunajaa olen käyttänyt henkilökohtaisena pesuaineena (myös intiimihygienia) jo yli kymmenen vuotta.
Hunajan lisäksi en käytä mitään muuta pesuainetta kuin hammastahnaa.
Aiemmin kävin päivittäin HunajaSaunassa, mutta viime vuosina harvemmin. Olen tulkinnut, että koska kanssaihmiset eivät kulje ~pyykkipoika nenässään~ Hunajalla on myös puhdistava vaikutus :)
Olen kauan suhtautunut skeptisesti hygieniahypoteesiin omien yksilötason tapaushavaintojeni perusteella. Hypoteesihan on muodosteltu tilastoista todetun elintason ja allergioiden esiintyvyyden välisen korrelaation pohjalta, eikä sitä kautta, että olisi todella löydetty jokin immunologinen mekanismi, jolla yhteys selittyisi. Ks. myös linkissä
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/8241774.stm
referoitu tutkimus. Entäpä jos länsimaisessa eritoten sotienjälkeisessä ja kaupunkilaisessa elämäntavassamme on jokin muu allergioiden syntymiselle altistava tekijä?
Oma epäilykseni suuntautuu asfalttiin (vrt. ohjelmassakin mainittu prof. Tari Haahtelan "asfaltti-indeksi"). Nykyisiä asfalttiin peitettyjä kaupunkejammehan vaivaa keväisin katupölyvitsaus. Katupöly taas tunnetusti aiheuttaa allergiaoireiden tapaisia reaktioita muuten terveillekin ihmisille. Pöly sisältää sekä autojen renkaista ja asfaltista irtoavaa kumia että asfaltista ja hiekoitushiekasta jauhautuneita teräväsärmäisiä mineraalipartikkeleita. Kumi on lähtöisin kumipuun myrkyllisestä maitiaisnesteestä ja on tunnetusti erittäin allergisoiva aine. Terävät kivensirut taas rikkovat hengitysteiden limakalvojen pintasolukkoa ja avaavat kumiainekselle pääsyn ihmisen elimistöön.
Minusta näyttää siltä, että lapsen altistuminen tälle katupölylle ensimmäisen elinvuoden aikana vaikuttaa hyvin merkittävästi allergioiden syntyyn; millä mekanismilla, sitä en tiedä. Yksi merkittävä tekijä vaikuttaa olevan ihon ja limakalvojen pintarakenteen läpäisevyys. Allergikkojen limakalvojen pintarakenteenhan on jossakin tuoreessa tutkimuksessa todettu poikkeavan terveiden ihmisten vastaavasta siten, että allergikkojen solukko ei pysty torjumaan allergisoivien partikkeleiden pääsyä elimistöön samalla tavoin kuin terveiden. Myös allergian ja atopian yhteys viittaa siihen, että allergiaan liittyy ihon ja limakalvojen rakenteen poikkeama.
Jostakin syystä sodanjälkeiset sukupolvet ovat olleet hyvin viehtyneitä asfalttiin ja ovat päällystäneet sillä liki jokaisen neliösentin, jonka vain ovat voineet. Saattaapa olla, että tämä osoittautuu vielä vakavaksi virheeksi (myös) ihmisen terveyden kannalta. Eräänlaista ylihygieenisyyttä sekin, kun ei kyetä tulemaan toimeen kasvillisuuden, hiekan, mullan, muurahaisten ja muun ihmisen luonnolliseen elinympäristöön kuuluvan kanssa.
P.S.
Nukuin kuulemma vauvana turvepatjalla. En tiedä vastaako se altistumista maaperän bakteerikannalle.
Kaikki lisäaineet, ilmansaasteet ,keinolannoitteilla tuotettu ruoka ym. ovat syyllisiä allergioihin, ei se, että pesee käsiään ennen ruokailua tai siivoaa asunnon kerran viikossa.
Mistä lähtien ihmisen hajusta on tullut ihmiselle vastenmielinen? Nykyään täytyy tuoksua kukkaiselta tai sporttiselta , valella itsensä keinotekoisilla tuoksuilla. Luulisi parinmuodostuksenkin kannalta olevan houkuttelevampaa normaali ihmisen haju!
Ihmiset käyvät todella liian usein suihkussa, nythän jo EUkin kehoittaa vähentämään suihkussa käyntiä veden säästämiseksi, tulevaisuudessa tähän täytyy varmasti puuttua lainsäädäntöteitse!
Pesen päivittäin kasvoni, intiimialueet ja kainalot. Kolmen tai neljän päivän jälkeen pesen hiukset, jolloin samalla voi ottaa suihkun. SIlloinkaan ei tarvitse pesuaineita, välistä laitan pesuainetta jalkoihin ja kainaloihin.
Iho pysyy hyvänä, kun käyttää suolaa. Suola osmoosin voimalla imee epäpuhtaudet ihosta ja iho säilyy kauniina ja vahvana. Atooppinen ihottumani hävisi pian, kun aloin käyttää suolaa. (Esim. Eila Hellgreniltä saa ostaa ja on riittoisaa.)
Imurointi on tarpeen kerran viikossa, näkyvät pölyt ja liat pois. Olen kyllä harkinnut jonkinlaisen mankelin hankkimista. Se vähentäisi huonepölyä toivottavasti selvästi, joka tapauksessa huonepölyn määrää voi vähentää.
Pesuaineita ei siivoukseenkaan liiemmälti tarvitse, Ecoverin yleispesuaine, mäntysuopa ja pahimpiin likoihin Tolu.
En käytä nykyään shampoota hiusten pesuun, vaa pesen hiukseni kanamunankeltuaisella (2 kpl, kun pitkät hiukset), johon sekoitan hunajaa. Paremmin voivat nyt, kun aiemmin shampoopesulla. Ihoakin samalla seoksella voi pestä tai sitten vaan keltuaisella tai hunajalla.
Kommentoisin allergia keskustelua. Olen viisikymminen nainen ja asuin lapsuuteni maalaistalossa. Meillä oli lehmiä, hevosia, kissoja, koiria,kanoja. Vauvana konttasin kaikenmaailman pölyjen ja karvojen seassa. Vanhempieni vaatteista tuli sisälle lehmien ja hevosten karvoja. Eli sain roppakaupalla altistusta. Kuitenkin kärsin lapsena atooppisesta ihottumasta, murrosiässä heinänuha oli paha ja 25 vuotiaana sain astmadiagnoosin. Kävi ilmi testeissä, että olen allerginen kaikille heinäkasveille, sekä hevosen, lehmän, kissan ja koiran hilseelle.
Eli lääkärien väittämä, että lapsena pitää saada mahd. paljon altistusta, ettei sairastuisi aikuisena astmaan, ei kyllä minun kohdallani pidä ollenkaan paikkaansa.
Se vähän ärsyttää, että lääkäri luulevat tietävänsä tästä allergia-asiasta kaiken.
Vältä suihkugeelejä ihon pesussa tai saippuoita. Pese pelkällä vedellä ja pesukintaan avulla ihosi. Pesukintaalla ihon peseminen tekee ihosta tosi pehmeän. Se on tavallaan kuin ihon kuorimista, mutta ilman mitään haitallisia aineksia iholle.
Maalaistalossa asuminen lapsena ei estä allergioiden puhkeamista ja siellä työskentelykään. Suvussa silti heillä allergioita. Joten lisäaineet, saasteet syyllisiä.
Ei meillä liian puhtaita täällä Suomessa olla. Monet jopa laistavat normaalia viikkosiivoustakin.
30-vuotisella kokemuksella kerron, ettei lasten korvatulehdusten estoon tarvita muuta kuin lapsen ehdoton imetys lapsen tarpeen mukaan ympärivuorokautisesti pulloon tarttumatta mahdollisimman pitkään! Estää myös allergioita! Tämä riittää. Ei vierasta valkuaista ja tuttipulloja ja tutteja, vaan äidin rinta on paras ja varma suoja. Meillä ei ole yhdelläkään lapsella suurperheessämme tämän takia ollut allergioita tai korvatulehduksia tai kuume- ja tulehdustauteja. Suoja kestää aikuisuuteen asti! Jopa vanhuuteen asti.
Korostan vielä, että molempien sukujen puolella esiintyy allergioita. Joten ainoa selitys lasten vuosien imetys. Joka on helpoin ja hygieenisin tapa ruokkia ja lohduttaa lasta.
Hajusteyliherkkyys: Joissain pesuaineissa, Wc-raikastimissa, komero- ja huoneraikastajissa, ja halvoissa parfyymeissä, joita sivistymättömät yksilöt käyttävät "desikaupalla" on lähes "rikollisia" hajusteaineita tai niiden kiinnitysaineita joille vähäinenkin altistuminen aiheuttaa herkälle henkilölle lähes tajunnanmenetysreaktion !
Tälläiset henkilöt eivät voi käydä kaupassa, yleisötilaisuuksissa, ja asuminen hankalaa kun joka talossa hajusteiden väärinkäyttäjiä, jotka jättävät jälkeensä ällöttäviä hajustepilviä.
Noilla huonoilla pesuaineilla pestyillä vaatteilla pukeutunut, tai raikastimia käyttävä henkilö hajustaa koko tilan johon astuu.
Enpä käytä saippuoita, pari kertaa viikossa suihkua ja saippuana apteekista saatavat perusvoiteet. Äitini hoiti aikanaan kuivaa ihoaan hunajalla, siveli sitä iholleen ja meni saunan mietoon löylyyn ja sen jälkeen huuhteli aineen iholtaan. Hänellä oli vanhuuteen asti hyvä iho.
Biologina suhtaudun rauhallisesti pöpökammoon. Olemme vuosimiljoonien ajan selviytyneet mikrobien keskellä; olemme näitten kivikauden ja edellisten vuosisatojenkin ihmisten jälkeläisiä. Meillä on siis mekanismit joilla pysytään hengissä!
Mutta: siivota pitää myös! Nykynaiset ovat laiskoja siivoojia, monella on koti on kaaoksessa, lattia lainehtii puhdasta ja likaista vaatetta, talo haisee happamelta, vessa ammoniakilta. Siivous ei ole vain bakteerien tappamista ja "kuuraamista", vaan se on yksinkertaisesti viihtyvyyden lisäämistä ja siten estetiikkaakin. Puhtaus on kauniimpaa kuin likaisuus. Eikö se Ryysyrannan Joosepin muijakin sanonut että "aina on maailmassa enemmän vettä kuin paskaa" ja jatkoi kuuraamistaan.
Sitä paitsi siistissä kodissa löytyy tavaratkin helpommin; arkiaamun hötäkässä hermot kestää paremmin!
Siis tohon edelliseen oli tullut kirjoitus- että muita virheitä. Tarkoitin että lääkärien mukaan lapsena pitäisi altistua kaikelle mahdolliselle, ettei sairastuisi ALLERGIOIHIN. Tuossa kirjoitin että astmaan. Ärsyttää todella, kun esitetään näitä uusia tutkimus-yms. tuloksia, joiden mukaan lapsiperheissä ei saisi olla liian siistiä, pitäisi olla eläinpölyjä ja muitakin pölyjä, ruuan ei saisi olla liian "puhdasta" yms. sellaista, että saisi vastustuskykyä mm. allergioihin.
Mun lapsuuteni olikin varmaan tällaisessä "ihanneympäristössä", mutta eipä se estänytkään mun allergioilta.
**
Ja eihän allergiat olekaan mitään pahoja, jos on uskominen "Usalaiseen tutkimukseen" että allergia voi suojata syövältä. Lyhykäisyydessään; ilmeisesti syöpää aiheuttavat aineet eivät viivy pitkään allergikon limakalvoilla. Esim. allerginen hlö hengittää siitepölyhiukkasia, joihin on kiinnittynyt syöpää aiheuttavia aineita mm. ilman sisältämistä saasteista. Vasta-aineet tunnistavat siitepölyhiukkaset ja laukaisevat allergisen reaktion. Hiukkaset pettyvät limaan. Allergikko aivastaa ja hänen silmistään alkaa vuotaa vettä, joilloin syöpää aiheuttavat aineet poistuvat limakalvoilta.
On pohdittu, että onko allegioissa pohjimmaltaan kyse immuunijärjestelmän häiriöstä vai voidaanko sitä pitää kuumeen kaltaisena alkeellisena elimistön puolustautumistekniikkana, joka ei ole kovin tehokas eikä tarkka.
**
No, kaikkea sitä tutkitaan. Tämän luin Tieteen Kuvalehdestä, joka kirjoittaa tieteellisistä asioista tavallisen tampiaisen ymmärtävällä kielellä.
Suihku pari kertaa viikossa riittää toki, kun peseytyy "kriittisistä paikoista" muuten päivittäin.
Kodista sen verran, että mulla on kaksi kissaa ja olen huomannut, että jos olen lomalla eli kotona, on "pakko" imuroida kahdesti viikossa, mutta kun olen duunissa ja kissat keskenään kotona, kerta viikossa riittää. Pesen lattiat tosi harvoin, ehkä 3-4 kertaa vuodessa.
Kyllä suihkussa voi käydä "lotraamattakin" eli nopeasti; itse käyn vähintään kerran päivässä suihkussa. Myös pesuaineita voi käyttää kohtuudella ja kotia voi puhdistaa hajustamattomilla pesuaineilla. Itse ainakin haluan, että myös mies peseytyy kunnolla ja parisuhteessa on mukavaa, kun molemmat huolehtivat hygieniastaan muutenkin kuin pesemällä vain "kriittisiä paikkoja". Puhdasta ihoa on miellyttävämpi koskettaa.
Myös miehet osaavat siivota ja kun tekee normaalin viikkosiivouksen, ei pintoihin ehdi tulla mitään pinttynyttä likaa, joka vaatisi vahvoja aineita.
Melko jyrkkiä ja yksioikoisia kommetteja taas tässä ketjussa. :)