Ekofeministi voi olla tietämättään!
Mirka Ukkonen
Pyöräiletkö töihin, viljeletkö kesämökillä omia luomuvihanneksiasi ja jaatko puolisosi kanssa tasan vanhempainvapaat? Oletko huolissasi naisten oikeuksista kehitysmaissa ja uskallatko älähtää havaitessasi syrjintää? Arvostatko vapaaehtoistöitä ja kierrätätkö?
Mikäli vastasit kyllä, saatat hyvinkin olla ekofeministi.
KUVA: Flickr / danielbachhuber
Kun kuulin ensimmäisen kerran termin ekofeminismi, päässäni pyöri monia mielikuvia metsässä elävistä hippiyhteisöistä, tasa-arvoasioita ajavista vihreistä poliitikoista ja ekologisia ratkaisuja tekevistä tiedostavista perheenäideistä ja -isistä.
Mielikuvieni monipuolisuus osoittautui oikeaksi, sillä ekofeminismi on ideologia, jonka mukaan juuri ihmisten ja ympäristön monimuotoisuus on arvokas ja tärkeä asia.
Ajattelu sai alkunsa 1970-luvulla, jolloin länsimaiset naiset heräsivät äänekkäästi vaatimaan oikeuksiaan: palkkaerot nousivat tapetille ja monipuolisten ehkäisyvaihtoehtojen vakiintuminen mullisti monen arjen. Samoihin aikoihin ranskalainen feministi Francoise d'Eaubonne esitteli ensimmäistä kertaa termin ekofeminismi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan kaikenlainen alistaminen kytkeytyy toisiinsa, eli niin rasismi, seksismi kuin luonnon ja eläinten riistäminenkin juontavat juurensa samoista patriarkaalisista, vanhoista käytännöistä.
Ekofeministit halusivat alusta alkaen yhdistää ekologisen elämän ja sukupuolten välisen tasa-arvon, eli kaksi asiaa, jotka ovat monille ihmiselle nykyään luonnollisia ja tärkeitä.
Naiset perheiden pilareina
Yhteinen huoli ekofeministeille voi olla sekä ilmastonmuutos että siitä kärsivät ihmiset. Ympäristökatastrofit, aavikoituminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat tutkimusten mukaan kehitysmaissa ensimmäisinä perheen kotitaloutta pyörittäviin naisiin, jotka joutuvat tekemään entistä kovemmin töitä perheensä eteen ja kantamaan juomakelpoista vettä entistä kauempaa. Naisten jaksaminen ja terveys puolestaan vaikuttavat koko perheen arkeen ja kyläyhteisön toimintaan.
Yhtälailla globalisaation ja kulutuskeskeisen elämäntavan nurjat puolet koituvat helposti naisten murheeksi: Unicefin vuoden 2007 tutkimuksen mukaan (lähdeviitteet jutun lopussa) monissa Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa naiset tekevät keskimäärin merkittävästi miehiä enemmän työtunteja, mutta tienaavat huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi osassa Keski-Idän ja Afrikan maista naiset tienaavat vain kolmasosan miesten tuloista.
Synkkien faktojen alle ei silti kannata lannistua. Modernit ekofeministit sukupuolesta riippumatta voivat omilla toimillaan vaikuttaa ympäristön ja ihmisten tasapainoiseen ja toisiaan kunnioittavaan maailmaan.
Modernin ekofeministin valinnat 
- Pyöräile, kävele, käytä julkisia ja vähennä lentomatkailua.
- Tue vapaaehtoistyötä, ihmisoikeuksia ajavia hyväntekeväisyysjärjestöjä tai osallistu itse. Voit auttaa esimerkiksi antamalla mikrolainan köyhien maiden naisyrittäjille.
- Suosi luomu- ja lähiruokaa sekä reilun kaupan tuotteita.
- Keskustele puolisosi kanssa vanhempainvapaiden jakamisesta, ole itse esimerkkinä työyhteisöllesi ja muille. Mikäli ehdottomasti haluat olla lapsen kanssa kotona, uskalla sanoa myös se.
- Muista myös eläinten oikeudet: syö kasvisruokaa, käytä eläimillä testaamatonta kosmetiikkaa, vastusta turkistarhausta. Jos syöt lihaa, vältä tehomaataloutta, suosi riistaa ja eettisesti kasvatettua lihaa.
- Mieti vaihtoehtoja jatkuvalle kulutuskierteelle: lainaa, tuunaa ja vaihda vaatteita sekä tavaroita. Älä osta aina uutta.
Tutustu ekofeminismiin:
KUVAT: Flickr / Julien Harneis
Reader Comments (3)
Kiva artikkeli :-) Minulla oli yliopistossa Naistutkimus sivuaineena ja erityisesti keskityin opinnoissani juurikin ekofeminismiin.
No kas! Olisko sulla lisättävää Mirkan juttuun? :)
Tässä pieni kirjallisuuslista ekofeminismistä, jos jotakuta kiinnostaa:
Mies, M. and Shiva, V. (1993): Ecofeminism.
Diamond, I. & G.F. Orenstein (1989): Reweaving the World: the Emergence of Ecofeminism.
Shiva, V. (1990): Staying Alive: Women, Ecology and Development.
Suutala, M. (1996): Naiset ja muut eläimet.
Suutala, M. (2001): Kesytetty nainen.
No Beginning, No End. The Sami Speak Out. Helander, E. & Kailo, K. Canadian Circumpolar Instit., 1998 TAI Ei alkua, ei loppua. Saamelaisten puheenvuoro.
Plumwood, V. (1993): Feminism and the mastery of nature.
Warren, K.-J. (1997): Ecofeminism. Women, Culture, Nature.
Glotfelty, C. & Fromm, H. (1996): The Ecocriticism Reader. Landmarks in literary ecology.
Kailo, K. (2008) Wo(men) and Bears - The Gifts of Nature, Gender and Culture Revisited.