Kausiruokaa voi syödä talvellakin

Suomesta saa nykyään tuoreita vihanneksia kaikkina vuodenaikoina. Tuntuu vaan pöljältä popsia tomaatteja talvella, kun tietää sen olevan niin energiasyöppöä puuhaa. Puhumattakaan siitä, että tomaatit eivät talvella yksinkertaisesti maistu miltään.

Sesonkiajattelu ei ole vaikeaa, kun siihen vain ryhtyy. Pitää vain muistaa, että kesän lisäksi myös syksy, talvi ja kevät ovat sesonkeja, joilla on omat erityisherkkunsa (ks. vinkit jutun lopusta). Vähän viitseliäisyyttä ja kekseliäisyyttä esimerkiksi maustamisessa kyllä vaaditaan; jos koko talven pyörittää kotikeittiötään muutamalla juuresruokalajilla, kausiruoka alkaa tulla korvista ulos.

Suomalaisen Ruokakulttuurin edistämisohjelma SRE:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kausiruoasta, mutta sen yleistuntemusta pidetään heikkona. Onneksi kaupat ovat pikkuhiljaa heräämässä tähän jo muualla Euroopassa pidemmälle virinneeseen sesonkiajatteluun. Eihän tämä mikään uusi juttu ole, mutta se on välllä unohtunut, kun lentokoneilla on niin helppo rahdata tomaatteja ja appelsiineja pitkin vuotta.

Sesonki kannattaa huomioida ihan siksikin, että oikeana sesonkina syötynä raaka-aineet ovat tuoreita ja edullisia. Ja tietysti päälle voi ynnätä ison lisäplussan eli ekologisuuden: tuotteita ei ole tarvinnut varastoida pitkään tietyissä lämpötiloissa tai esimerkiksi kasvattaa oloissa, johin kuluu paljon energiaa (kuten kasvihuonetomaatit Suomen talvessa). 

Miksi sesonkiajattelu on Suomessa niin vaikeaa?

Perusteluita löytyy, mutta minuun ne eivät uppoa.

1. Yksi tärkeimmistä sesonkiajattelua vastustavista argumenteista on tietysti se, että mistä sitten saamme talvella c-vitamiinia, jos emme espanjalaisista tai kasvihuoneessa kasvatetuista kurkuista ja tomaateista?

On olemassa paljon energiapihimpiä mutta vitamiinisempia vaihtoehtoja, kuten idätys ja versotus. Sinimailasen iduissa ja auringonkukan versoissa  on runsaasti c-vitamiinia, eikä valmistuskaan ole kovin vaikeaa. Ja jos ei jaksa itse idättää, ituja voi ostaa valmiina myös kaupasta. Esimerkiksi iduissa ja hapankaalissa on yli kaksi kertaa niin paljon c-vitamiinia kuin tomaatissa. Jo keitetty valkokaali hakkaa c-vitamiinipitoisuudessaan tomaatin, mutta hapatettu kaali on vitamiinimielessä vielä parempaa.

2. Nyt kun suomalaisilla vihdoin on mahdollisuus saada talvella muutakin salaattia kuin nahistunutta kiinankaalia ja ananasmurskaa (ah, 80-luku), eikö meillä olisi oikeus siihen?

No tottakai on. Mutta onko järkeä, kun ne raa'at lentotomaatit eivät vain maistu miltään? Itse versotettu auringonkukka ja idätetty sinimailanen voivat olla talvella paljon paremman makuisiakin. Ehkä osa ongelmaa on myös suppea näkemys siitä, mitä lantusta ja punajuuresta voi kokata ja millä kaikella niitä voi maustaa. (Ks. linkkivinkit jutun lopussa.) 

3. ABC on tasa-arvoa. Kaikista Suomen ABC-huoltamoravintoloista Hankoniemeltä Koillis-Lappiin on pakko saada samaa lehtipihviä kesät talvet. On se hyvä, että tietää, mitä salaattipöydästä saa.

Tähän minulla ei ole mitään pätevää vastausta eikä edes mutu-heittoa. Kai se on todettava, että tämä sesonkiajattelu on ainakin osin pienen joukon luksuksenkaipuuta ja ekoymmärrystä, eikä mikään kansallinen trendi – vielä. Sesonkiajattelu ja ketjuistuminen eivät sovi samaan kuvaan, vaikka molemmat ovat isoja trendejä.

Sesonkeja määrittävät myös valmistustapa ja mausteet

Kokki Jyrki Sukula jaottelee sesongit myös valmistustavan ja mausteiden perusteella (Glorian ruoka&viini 8/2009).

• Valoisana ja lämpimänä aikana on hänen mukaansa luontevaa ja järkevää grillata, savustaa ja syödä tuoretta raakaravintoa. 
• Pimeänä ja kylmänä talvipäivänä uunin kuumentaminen lämmittää samalla koko asumusta ja pataruokien paksut tuoksut lämmittävät mieltä.
• Kesällä Sukula käyttää mausteena mm. lehtipintaisia ja hentoja yrttejä, kuten tilliä, kirveliä, korianteria, lehtipersiljaa, rakuunaa ja basilikaa, jotka lisätään ruokaan vasta juuri ennen tarjoilua.
• Kaamosaikaan repertuaariin kuuluvat hauduttaessa paranevat puuvartiset yrtit, kuten rosmariini, timjami, laakerinlehti ja kaikki kuivayrtit.

Mitä syödä eri sesonkeina?

Aloita näistä ja muista säilöminen!

KEVÄT

• viljellyt sienet

• raparperi

• parsa

• idut ja versot

• varhaisperunat

• keväällä kutevat kalat kuten hauki, ahven ja silakka

KESÄ

• nippujuurekset, kuten nauris, retiisi ja porkkana

• nippusipulit, ruohosipuli

• sokeriherneet

• avomaan salaatit ja yrtit

• kukkakaali, parsakaali, varhaiskaali

• mansikat, vadelmat, herukat, mustikat

• kuha, ahven 

SYKSY

• kukkakaali, parsakaali, kiinankaali, ruusukaali

• punajuuri, nauris ja koko juuressato

• avomaankurkku

• maissi

• omena

• marjat ja sienet

• silakka, ravut, muikku, siika, hauki

• hirvi, sorsa

TALVI

• valko-, puna- ja savoijinkaali

• porkkana, lanttu, palsternakka, punajuuri, juuriselleri

• kuivattu ja pakastettu herne, pavut

• kuha, made, muikku

• jänis, riekko

(lähde: SRE)

 Vinkkejä sesonkikokkaamiseen:

• Osta vihannesosastolta sitä, mitä on paljon tarjolla ja mikä on edullista, se on sesonkituote!
• Talvella on monien ulkomaisten hedelmien kuten appelsiinien ja mandariinien sesonki. Kestävään ruokakulttuuriin liittyvän Peloton-työpajan järjestäneen Outi Kuittisen mielestä  sesonginmukaisten tuontihedelmien popsimisesta ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa - varsinkin jos muuten miettii ruoan ekologisuutta: esimerkiksi syö paljon kasviksia eikä heitä ruokaa roskiin.
• Kasvisten säilytykseen kannattaa panostaa: pakasteet ovat ravintoarvoiltaan lähes tuoreen veroisia ja toisaalta maku säilyy, kun kasviksia säilyttää oikein.
• Kokeile tilata vihanneksia luomutilalta. Esimerkiksi Labbyn luomutilan kotiin tilattavissa vihanneslaatikoissa vaihtuvat vihannekset sesongon mukaan joka viikko, ja mukana on kuukausittain vaihtuvia kausireseptejä.
• Kokeile käyttää poikkeuksellisia mausteita perusainesten kanssa. Yhä useammat ruokablogit ja esimerkiksi Kasvikset-sivusto julkaisevat todella ajankohtaisia kausireseptejä.
• Ota kokkauksen lähtökohdaksi tarjonta ja vuodenaika, ei hetkellinen päähänpisto ja mieliteko. 

Linkkivinkkejä: 

• Mämmi on ruokablogi, jonka ohjeissa on käytetty suomalaisia, vegaanisia ja yleensä sesongin mukaisia aineksia.
• Sesonkiminttu-blogissa on ihania kuvia ja sesonkireseptejä.
• Sillä sipuli -blogissa on paljon oivallisia sienireseptejä ja muitakin kausiohjeita eri vuodenaikoina.
• Ekolosta saa idätykseen ja versotukseen liittyviä tuotteita. 

Kuvat: Wikimedia Commons.