Koiranruokaa.. eli mitä?
Katja Lahti
Tämä juttu lähti liikkeelle siitä, että hämmästyin koiranruokamainosta, jossa ilmoitettiin, että tuote ei sisällä keinotekoisia väriaineita, aromeja ja sokeria. Siis miksi koirien ruokia pitää värjätä ja sokeroida? Ja mitä teollinen koiranruoka oikeastaan on, jos ihmisetkin syövät kanannahkapihvejä?
Joka neljännessä suomalaistaloudessa on koira - ja koiranomistaja. LOHAS-omistajaa kiinnostaa varmasti, millaisia valintoja koiransa puolesta tekee ruokinnan suhteen. Koiranruokateollisuus hehkuttaa koiran iän, kunnon, koon ja jopa rodun mukaan räätälöityä ruokaa, mutta onko se terveellistä, jos siinä on lisäaineita ja sokeria?
Koirat kärsivät elintasosairauksista kuten liikalihavuudesta, epilepsiasta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Lisäksi koirien hampaissa esiintyy runsaasti hammaskiveä. Mistä koirien elintasosairaudet johtuvat? Ei tiedetä.
"Asiaa ei valitettavasti tutkita, sillä rahoitus puuttuu," kertoo eläinlääketieteen tohtori ja tutkija Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. "Se on sääli, etenkin kun koirilla ja ihmisillä on nykyään samat sairaudet. Koiralla ravinnon osuus tautien syntyyn tai ylläpitoon olisikin erittäin helppo tutkia, sillä eri rotujen yksilöt tulevat Suomessa hyvinkin pienestä populaatiosta yli sadan vuoden koirajalostuksen jälkeen ja koiran ruokavalio olisi tutkimustilanteessa helpommin kontrolloitavissa."
"Tällä hetkellä ravintoainesuositukset ihmispuolellakin kyseenalaistetaan ja tutkimusta tarvittaisiin sekä rasvan, hiilihydraattien että vitamiinien suositusten antamiseen. Koirien tutkiminen hyödyttäisi siis väkisinkin myös ihmisten ravitsemustutkimusta," Hielm-Björkman jatkaa.
Jos tutkimusta ei tehdä, mistä koiranomistaja sitten saa tietoa ruokinnasta? Seuraeläinten hyvinvoinnin tutkimustuloksia julkaisevatkin yksityiset tutkimuslaitokset, kuten Marsin omistama Waltham. Mars puolestaan edustaa Suomessa Pedigree, Whiskas, Cesar, Sheba, Nutro ja Royal Canin tuotemerkkejä, jotka edustavat noin 60% koko eläinruokamarkkinasta. Ei siis ihme, että kuluttaja uskoo teollisten koiranruokien ylivoimaisuuteen.
Entäpä Suomen Kennelliitto? Kennelliiton sivuilla ohjeistetaan hyvin neutraalisti, että koiraa voidaan ruokkia monin eri tavoin, joko pelkillä teollisilla valmisruoilla tai pelkällä kotiruoalla, tai molemmilla. Kennelliiton julkaisun Koiramme-lehden sivuilla näyttäisi olevan useita teollisen koiranruoan mainoksia. Yhteistyötä siis tehdään sielläkin.
Laitan toivoni eläinlääkäreihin. "Eläinlääketieteellisessä on yksi kurssi, joka käsittelee ravitsemusta, ja sen veti vielä muutama vuosi sitten Hill's." Hielm-Björkman toteaa. "Nykyään Hills antaa meille vain yhden ilmaisen luennon, joka on teollisesta koiraruuasta ja me annamme heidän pitää sitä koska kaikki 70 opiskelijaa saavat lahjaksi ison ruokintaopuksen." Eläinlääkäreitä siis lobataan kuten lääkäreitäkin. Kuinkahan paljon kamaa lähtee isoille kasvattajille.
Ruokintaan pitääkin perehtyä omaehtoisesti. Tällainen itseoppinut on eläinten luontaisterapeutti Malin Ekblom, joka uskoo raakaravintoon omakohtaisen kokemuksen perusteella. Ekblom tuskaileekin, että koiria on vain totuttu ruokkimaan kuivamuonalla ja unohdettu se, että koira on perimältään raadonsyöjä, joka tarvitsee hyvänlaatuisia proteiineja.
"Teollinen koiranruoka on tärkkelyspitoista, kuumennettua ja proteiinin lähteenä voi olla mitä tahansa höyhenistä lähtien. Niihin myös lisätään maku-, väri-, ja säilöntäaineita sekä kuumennuksessa hävinneitä luonnollisia vitamiineja," Ekblom manaa.
Koiran lautasmalli
Mitä koiran sitten pitäisi syödä?
Yllättävää kyllä, yksi vastaus on kotiruokaa. Ekblom toteaa, että koira on melkoinen jätemylly ja elimistöltään yhä lihansyöjä, joka pystyy täydellisesti hyödyntämään pääasiassa vain raakaa eläinperäistä ravintoa. "Koiran ruoansulatus ja ravintoaineiden hyväksikäyttö ei ole oleellisesti muuttunut jalostuksen myötä, mutta se ei myöskään ole samanlainen kuin sudella", hän jatkaa.
Hielm-Björkman on samoilla linjoilla: "Koira ja susi pystyvät edelleen lisääntymään keskenään. Genetiikan näkökulmasta myös ravinnon pitäisi olla samankaltaista." Terveydentilassakin taitaa olla eroa: sudet tuskin kuolevat liikalihavuuteen.
Mutta miten uusavuton koiranomistaja valmistaa koiralleen kotiruokaa, jos ei osaa sitä itselleenkään tehdä? "Koirien kotiruoassa ei ole kyse makaronilaatikosta. Teurasjätteitä saa ostaa 2-4€ kilohintaan rehuautosta, hallista, tukkutorilta tai suoraan teurastamoilta, kyse on vain pienestä perehtymisestä," Ekblom toteaa.
Hielm-Björkman antaa koirilleen jääkaappijämiä, raakaa lihaa, hedelmiä, marjoja, keitettyjä vihanneksia ja raakoja luita. Aivan, luita!
"Luista varoitellaan suolitukosten takia, mutta kumipallostakin voi saada suolitukoksen. Raa'at luut eivät pirstaloidu ja ovat mahtavia kalsiumin lähteitä. Ainoastaan kanan ja riistalintujen luita ei suositella, mutta broilerin luut ovat mössöä, jota melkein ihminenkin voi syödä," Hielm-Björkman huomauttaa.
Kuluttaja päättää
Mars Finlandin markkinointipäällikkö Kimmo Luoma myöntää, että sokeri ja keinotekoiset väri- ja aromiaineet eivät ole koskaan kuuluneet koirien luonnolliseen ruokavalioon.
"Ehdoton pyrkimyksemme on valmistaa turvallisia ja laadukkaita lemmikkiruokia, joiden perustana ovat luotettavat tieteelliset tulokset. Raaka-ainesisällöt vaihtelevat tuotemerkeittäin ja tuotteittain. Lemmikkiruuissa voidaan käyttää vain EU:n hyväksymiä värejä, aromeja sekä sokereita. Ne ovat joko luontaisia tai keinotekoisia," Luoma selventää. Kissoille markkinoilla on luomuruokaa ja tulossa MSC-sertifioituja kalatuotteita.
Toki höyrytetty Välimeren kana kuulostaa paljon paremmalta kuin sianpötsi. Ja koska omistajan tekee mieli suklaakeksiä, koira varmasti tuntee samoin. Mikä lienee koko jutun ydin: koiranruokaa ja muita valmisteita myydään omistajille.
Itse en näe värien ja sokerin lisäämisessä järkeä. Ellei se sitten ole tapa myydä hampaita puhdistavia puruluita.
Koirat ovat yksilöitä, joten pirteys, turkki ja ulosteen laatu kertovat ruokinnan onnistumisesta. Ekblom rauhoittelee: "Omistajien ei tarvitse panikoida, ainoastaan tarkkailla lemmikin vointia. Jos jotain on pielessä, ravitsemuksen viilaamisesta kannattaa aloittaa."
Minun jo edemennyt terrierini söi aamulla puuroa ja illalla pipanoita, johon oli tuupattu jääkaappijäämiä. No, Veera eli terveenä 16-vuotiaaksi, joten ihan metsään ei mennyt.
Jos koirat on sydäntä lähellä, käy vastaamassa Hielm-Björkmanin tutkimukseen osoitteessa www.ruokintakysely.fi - etenkin jos kuulut siihen hyvin harvinaiseen ryhmään, joka antaa koiralleen kotiruokaa.
Reader Comments (9)
ooo! oliko Veera kettuterrieri? meilläkin on sellainen.
...ja se meidän kettuterrieri joutui juuri allergiaepäilyiden (lottovoitto) vuoksi kotiruokadieetille, jossa se saa jämäkalkkunaa, perunaa ja porkkanaa. näin siksi, että se voi periaatteessa olla allerginen vaikka varastopunkille (jota olisi sitten riisissä.)
(mua vähän perunan käyttö arveluttaa, mutta ilmeisesti koiran elimistö pystyy liisteriksi soseutetun potun hyödyntämään. näin vakuutti ainakin lekuri.)
vaikka periaatteessa toivoisin, että kotiruokaan voisi osaksi lisätä myös riisiä (se olisi helpompaa) tai muita lihoja tai kalaa, luulen, että tuo piski tulee syömään kotiruokaa elämänsä loppuun asti. jotenkin se nappula, joka ei ole ikinä tuntunut erityisen hyvältä idealta, tuntuu nyt vielä pahemmalta.
toivoisin vain, että sille voisi silloin tällöin antaa jonkun kaupallisen herkun.
Mielenkiintoinen juttu, varsinkin kun meillä on nyt 3,5kk vanha koiranpentu ja jo ennen pennun hankintaa etsin tietoa koiran ruokinnasta. Lopputuloksena meillä kyllä annetaan koiralle teollisia nappuloita, mutta sellaisia missä ei ole vehnää, väriaineita, säilöntäaineita tms. Lisäksi pentu saa kanaa ja jauhelihaa sekä välillä kalaa. Luita myös, ja herkkupaloiksi sekä koulutusnameiksi annetaan ihan täyttä lihaa olevia koiran herkkuja, niitäkin nimittäin kaupoista hyvin löytyy vaikkei niitä mainostetakaan.
Kaupassa lueskelin koirankeksien ja muiden makupalojen sisältöjä ja melkein kaikissa oli tosiaan sokeria. Ihan turhaa koiralle, ja tuo meiddän hauva ei edes paljoa sellaisista nameista tykkää (muilta joskus saanut) vaan syö mieluummin niitä lihaisia herkkujaan :D
Meillä on kaksi metsästyskoiraa ja ne syövät lähinnä raakaa jauhelihaa (koiralle tarkoitettua, mikä on tehty teurasjätteestä), raakoja kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä, raakaa kananmunaa, erilaisia luita ja rustoja, piimää, keitettyä/ raakaa kalaa ja puuroa, johon tulee yleensä hirssiä, tattaria ja ohraa. Lisäksi ruoan sekaan lisätää öljyjä esim. pellavansiemenöljy ja lohiöljy. Kesällä annamme myös raakaa/ kuivattua valkosipulia punkkien torjumiseksi. Juurekset, kasvikset, marjat ja hedelmät on hyvä soseuttaa tehosekoittimella, sillä koiralla on paljon lyhyempi ruoansulatuselimistö kuin ihmisellä. Soseena ravinteet ehtivät imeytyä.
Minulle ei tulisi mieleenkään syöttää koiralle mitään teollisesti valmistettuja valmiita koiranruokia. Ne saattavat todellakin sisältää ihan mitä vaan. Hyi. Ja nämä valmiit koiran teolliset ruoat on todella kaukana koiran luontaisesta ravinosta.
No, ensinnäkään koira ei ole myöskään ihminen, vaikkei se varsinainen susi enää olekaan.
Koiran suolisto ei tarvitse toimiakseen läheskään samaa määrää hiilihydraatteja ts. kuituja kuin mitä ihmisen suolisto tarvitsee - vehnä, bataatti, peruna, riisi, maissi.. jne nyt vaan sattuvat olemaan edullisempia energianlähteitä koiranruokateollisuudessa kuin ihan silkka eläinpeläinen proteiini ja rasva eli LIHA. Koiran suolisto on verraten lyhyt, eikä se yksinkertaisesti ehdi käsittelemään esim. perunaa, täysjyväriisiä tai mitään muutakaan hiilihydraattipitoista.
Koira myös söisi mieluiten kaiken raakana, eihän sillä "kotonakaan" ole mikroa, uunia tai hellaa, mutta jostain syystä moni kuvittelee, että raa'asta lihasta saa (Suomessakin!) trikiiniä, salmonellaa, jersiniaa ja mitä lie myyräkuumetta. Riski on käytännössä 0% (ainut mistä jotain voi saada, on raaka/pakastamaton järvikala - matoja).
Ja mitäs teollisessa koiranruuassa sitten on? Kasvikunnan hiilareita (ei se vehnä ole ainut "paha"!), jotain eläinkunnan jämäpaloja (juur nahkaa, höyheniä, kynsiä, name the most disgusting parts) ja lisäaineita, väriaineita, sokeria... Ensin atomeiksi pilkottuna, vitamiinit ja hivenaineet lisättynä, sitten kuumennettuna, hyvännäköiseksi maalattuna ja kokoon kuivattuna ja puserrettuna. Einesten eines.
Hyvä saitti meille "vaihtoehtoisille" koiranruokkijoille löytyy osoitteesta http://www.jakkelehtonen.fi/katiska/, paljon koiranruokinnan teoriaa helppolukuisesti ja lähteet ilmoittaen.
(Meillä puppe syö jauhelihaa ja kylkisiivuja sekoitettuna puuroriisiin ja hemapaan, höystettynä oomega- tai pellavaöljyllä. Tarpeen mukaan reilua, luomua ja satavarmasti itse tehtyä - ilman lisäaineita :)).
Sivuvinkkinä voin heittää, että ilmeisesti ainut täysin kotimainen puruluuvalmistaja on Rauh (mm. Musti & Mirri myy), ja täysin väri- ja säilöntaineettomia koiranherkkuja on Hauhaun Kanaherkut (100% kanaa).
kohta singahdetaan tangetin suuntaan niin, että suhisee, mutta en kyllä ole yhtään varma, että ihmisenkään suolisto niitä hiilihydraatteja juuri tarvitsee :D
Minun koirani on gluteeniyliherkkä eli gluteeniviljat (vehnä, ruis, ohra) eivät käy. Oireina mm. piereskely ja peräaukon kutina, laihuus. Sama ongelma muuten on itsellänikin, mistä vaivan tunnistinkin (saman hajuiset eli kauhean hajuiset pierut). Koira (eikä välttämättä ihminenkään) tarvitse gluteeniviljaa ja moni sairastaa tietämättään oireetonta keliakia/gluteeniyliherkkyyttä, joka on vakava sairaus.
Olisi mielenkiintoista tietää esim. kaupan "savustetuista" luista, että onko niitä lainkaan savustettu, vai onko niissä vain savuaromia (jota ei lain mukaan jostain syystä tarvitse ilmoittaa!?).
Jännä myös, ettei tässä jutussa mainittu varsinaisesti BARFia. Tavallinen ihmisten kotiruoka tuskin on aina sopivaa koiralle. Miksi jutun eläinlääkäri keittää vihannekset? Eikö ne kannattaisi antaa raakana soseena, jolloin kaikki vitamiinit ym. säilyvät. Itse annan niitä ja koirat rakastavat, varsinkin kukka- ja parsakaalista pitävät hulluna, samoin erilaisista pähkinöistä (ei tietenkään maapähkinää, joka ei ole pähkinä).
Eli lihaisia (aina raakoja) luita, lihaa ja sisäelimiä, soseutettuja vihanneksi ja hedelmiä, hyviä rasvoja ja öljyjä. Siinä kai se lyhyesti. Eli syömme korien kanssa samoja hevismoothieita :).
Unohtui mainita kasvikset yms. Eli meillä tuo hauva saa myös esim. omenoita, porkkanaa, ruusukaalia, puolukkaa jne. muun ruoan lisäksi. Piimää ja maitorahkaa on myös välillä sekoitettu nappuloiden kanssa. Juuri nuo Hau Haun kanasiivut ja kanaturskakierteet toimivat meillä koulutusnameina ja palkkioina. Lisäksi pentu tykkää kanasipseistä, eli kuivatuista kananpalasista ja muista vastaavista.
Savustetuista luista sen verran, että ainakin joillakin valmistajilla lukee pakkauksessa "savuaromi" tai "luontainen savuaromi" joten ei sitä tietoa aina pimitetä.
Meidän vasta edesmennyt papparainen söi kaupan nappuloita ja kotiruokaa molempia. Nuorempana se metsästi itse lihansa (lintuja, jäniksiä.. you name it :D), mutta sai kotiruokaakin. Kesällä meni herneet, omenat, mansikat ja kaikki marjat, porkkanat kelpasi kans. Raakaa lihaakin syötettiin, kalan söi keitettynä (ja joskus silmän välttäessä raakana). Hyvin se pärjäsi melkein 14 vuotiaaksi, mutta syöpä vei. Sitä vaan aina miettii, että jos sittenkin olisi tehnyt jotain toisella tavalla, mutta siinä vaiheessa kun löysin koirien raakaruokinnat ja muut, meidän vaari oli jo niin vanha, että vuosikausia erilaiseen ruokaan tottuneena olisi todennäköisesti ollut edessä ripulointia ja mahanpuruja :(
Uusi pentu on tulossa taloon vuoden sisällä, jonka kanssa ajattelin tutustua raakaruokintaan.
Liina, Veera oli lakelandinterrieri, kiltti juntti. :)
En ajatellut juuri ollenkaan koiranruokaa silloin kun koiraani ruokin, mutta ehkä nykyään uhraisin asialle enemmän aikaa. Tuo mainos tosiaan pysäytti pohtimaan tätä lisäaineiden älyttömyyttä - koira tuskin arvostaa niitä väriaineita. Se veteli kerran naamaansa ihan oma-aloitteisesti mun kirsikkatomaattipuskan sadon ja penkistä mansikoita, joten se raakaruokki itse itseään kun minä en tajunnut..
Muistattehan käydä osallistumassa tuohon ruokintakyselytutkimukseen niin autatte saamaan ruokinnasta yliopistotasoista tutkimusta!
- Katja