Idätysniksejä aloittelijoille

Talven pimeys ja narskuvat lentotomaatit saavat janoamaan jotain hyvää ja tuoretta. Ratkaisu löytyy siemenistä: menen ostamaan pussikaupalla siemeniä idättääkseni niistä vitamiinipitoista sapuskaa. Idätys on teoriassa yksinkertaista, mutta vaatii käytännössä ennakkoperehtymistä, keskittymistä ja säännöllisyyttä.

Kuvassa juuri itämisen aloittaneita mung-pavun ituja.

Idättää voi melkein mitä vain: valkosipulin, sinapin tai vaikka parsakaalin siemeniä. Siemenethän on sitä varten olemassa, että niistä kasvaisi kasvi. Siihen ne tarvitsevat vettä - valokaan ei ole välttämätöntä. Onneksi, koska sitä ei nyt ole saatavilla. Idätys tapahtuu parhaiten pimeässä, mutta valmiit idut voi siirtää valoon, jolloin ne saavat vihreää väriä ja lisää ravintoaineita.

Kaikki idut eivät kuitenkaan ole syömiskelpoisia, esimerkiksi itänyt peruna on myrkyllistä. Suurten papujen, kuten soijapapujen ja kikherneen ituja pitää kiehauttaa 3-4 minuuttia ennen syömistä. Jos olet epävarma siementen ja papujen soveltuvuudesta idätykseen tai kiehutustarpeesta, kysy siemenet myyvältä kauppiaalta!

Idut ovat ehdottomasti ekologisin ja helpoin tapa saada C-vitamiinia näillä leveysasteilla tähän aikaan vuodesta. Joskus uskottiin, että niissä on jopa eläinkunnan tuotteiden B12-vitamiinia, mutta se ei pidä paikkaansa. C-vitamiinia niissä kuitenkin on runsaasti. Finelin mukaan mung-pavun ja sinimailasen iduissa on keskimäärin yli kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin tomaatissa. Iduista ei myöskään tule ilmavaivoja kuten itämättömistä herneistä tai pavuista saattaa tulla, koska itäessä hajoaa sokereita, jotka muuten hajoaisivat vasta suolistossa. Itäessä hajoaa myös siementen sisältämä fytiinihappo, minkä ansiosta ihmisen elimistö saa siemenen kivennäisaineet helpommin käyttöön.

Menin tutkimaan Punnitse & Säästä -kaupan laareja: tynnyreittäin siemeniä, jotka odottavat, että ne pääsisivät kasvamaan! Ostin neljä pussia:

• mung-papuja (näitä olen idättänyt ennenkin, sopivat muutenkin aloittelijoille, kuulemma)
• hamppua (Jenkeissä hampunsiemenet kuulemma säteilytetään, jotta niitä ei voisi idättää!)
• vihreitä linssejä (punaiset eivät sovi idätykseen, koska ne on halkaistuja)
• vehnänjyviä (tämä oli valmiissa paperipussissa, jossa luki ”Idätykseen”).

Siemenet vasemmalta: hamppu, mung-papu, vehnä ja vihreä linssi.

Aika monia idätettäviä siemeniä ja papuja saa ihan tavallisista marketeistakin, ja tietysti kaikista ekokaupoista. Mung-papujen lisäksi alfalfa eli sinimailanen sopii hyvin aloittelijalle, koska se ei pilaannu helposti ja maistuu maukkaalta sellaisenaankin. Nämä kaksi ovatkin ainoat, joiden idättämistä olen ennen tätä kokeillut.

Idätysniksit eli mitä opin 

Vaikka idätys on periaatteessa aika yksinkertaista, monta pikkujuttua voi pilata koko homman. Suosittelen ottaamaan idättäessä huomioon ainakin nämä asiat:

• Liota siemeniä ja papuja väljässä vedessä, koska ainakin jotkut niistä turpoavat reilusti.
• Laita siemeniä vain murto-osa idätysastian tilavuudesta, tyyliin 1/10 osa, sillä ne kasvavat reippaasti.
• Älä liota liikaa. Useimpiin sopii noin 8-10 tunnin liotus, mutta esimerkiksi hampulle riittää 4-8 tuntia.
• Huuhtele linssejä ja papuja 2-3 kertaa päivässä, hamppua voi huuhdella useamminkin. Viljoja ei huuhdella lainkaan!
• Älä idätä liian pitkään. Esim. hampulle ja vehnälle riittää 1-2 päivää; pidempään idätettäessä ne saattavat alkaa maistua kitkeriltä tai homehtua. 
• Siirrä sopivasti itäneet siemenet jääkaappiin. Papujen ja linssien idut säilyvät jääkaapissa viikon, mutta vehnä ja hamppu kannattaa käyttää muutamassa päivässä. Kannattaa siis miettiä jo etukäteen, mitä niistä aikoo tehdä.
• Pidä päiväkirjaa liotus-ja idätysajoista, varsinkin jos idätät useita siemeniä yhtäaikaa. Kaikilla iduilla on omat idätysaikansa, joten näin vältät helpommin sen, ettei mikään niistä pilaannu. Itse ainakin olisin tarvinnut tätä, koska uusien itujen kanssa on vaikea muistaa ulkoa niiden ominaisuuksia ja idätysaikoja.
• Älä luovuta, vaikka ensimmäisellä kerralla idut menisivät pilalle tai et ehtisi käyttää niitä. Ensi kerralla osaat suunnitella paremmin!
• Lue myös kotitalousopettaja Anu Kärkkäisen niksit.

Miten ituja syödään?

Laoslainen keitto.

Ituja voi tietysti syödä sellaisenaan, mutta ne alkavat tökkiä nopeasti. Ituja tulee kumminkin tehtyä kerralla sen verran, että tekee mieli valmistaa niistä jotain ruokaa.

Kiinalaiaisessa ruoassa mung-papuja käytetään wokeissa ja keitoissa. Ne sopivat myös pataruokiin ja niitä voi heittää munakkaan täytteeksi tai kasvispadan sekaan. Ne voi muhentaa, jolloin niistä voi paistaa pihvejä. Toki ne ovat tuoreena hyvä salaattiaines tai leivänpäällinen. Vihreän salaatin lisäksi ne sopivat hyvin esimerkiksi perunasalaattiin. En itse ole mikään vihersmoothieharrastaja, mutta veikkaan, että ne sopivat erinomaisesti ainekseksi sellaisiinkin.

Esimerkiksi hampun ja vehnän idut sopivat hyvin sekoitettavaksi viiliin, jogurttiin tai mysliin.

Aloitin idätystestini helposta, (1) mung-pavuista. Liotin niitä vedessä 8 tuntia, huuhtelin ja laitoin reiälliseen purkkiin alassuin kuivauskaappiin. Purkki on idätykseen tarkoitettu ja Friggs-merkkinen, mutta en tiedä, mistä se on ostettu, koska olen saanut sen. Idätysastioita saanee kuitenkin kaikista ekokaupoista, ja hommaan käy yhtä hyvin lasipurkki, sideharso/hyttysverkko ja kuminauha. Tai miksei ihan tavallinen siivilä.

Mungpapuja idätin kolme vuorokautta, jonka jälkeen ne olivat noin 4 sentin pituisia (useimmissa ohjeissa lukee 3-4 vrk). Mungpavun idut sisältävät paljon proteiinia, kivennäisaineita ja E- ja C-vitamiinia sekä rasva-aineenvaihduntaa auttavaa koliinia.

Heitimme ituja työpaikalla tavalliseen fetasalaattiin, ja ne toimivat loistavasti, toivat sekä makua että ruokaisuutta (lue: proteiineja).

Seuraavaksi otin käsittelyyn (2) vihreät linssit.

Linssejä liotin yön yli. Ohjeissa idätysajaksi mainitaan yleensä 2-3 vuorokautta. Idätin kolmisen päivää, mutta lyhyempikin olisi varmasti riittänyt. Ensi kerralla aion jättää ne pienemmiksi ja kokeilla, olisivatko siten freesimpiä. Myös linssinidut ovat maukkaita sellaisenaan tai salaatin seassa. Silvoplee-kasvisravintolassa ituja tarjotaan yleensä jonkun kastikkeen, kuten auringonkukansiemen- tai mantelikastikkeen kanssa.

Idätetetyissä linsseissä on A-, B-, C-, ja E-vitamiineja, proteiinia sekä runsaasti rautaa, kalsiumia ja fosforia. 

(3) Hamppu epäilytti etukäteen, ihan vain siksi, että niin moni kertoi nettipalstoilla epäonnistuneensa hampun idätyksessä. Vegaanikahvila-blogin Okriinan mukaan ”hampunsiemenet itävät nopeasti, ja 1-2 vuorokaudessa ne ovat jo käyttövalmiita. Pidempään idättäessä maku muuttuu kitkeräksi ja idut alkavat pilaantua. Hamppua kannattaa myös huuhtoa useamman kerran päivässä.”

Okriinan mukaan 4-8 tuntia on sopiva liotusaika hampulle, kun kysyin tarkennusta sähköpostitse. Hän myös kertoi, että kotimainen hamppu itää nopeammin (jopa alle vuorokaudessa) kuin ulkomainen. Punnitse&Säästän hamppu on kuulemma ulkomaista. "Hampun idut pilaantuvat nopeasti, joten ne kannattaa laittaa jääkaappiin heti idun ilmestyttyä ja syödä parissa päivässä. Itäminen jatkuu jääkaapissakin."

Näin tein, mutta ostamani hamppu ei ollut kovin tasalaatuista ja tuntui, että vain noin puolet siemenistä alkoi itää. Idut olivat mielestäni sellaisenaan melko kovia ja mauttomia, joten näitä käyttäisin mieluummin jonkin ruoan seassa.

Suurin osa löytämistäni resepteistä on sellaisia, että niissä on käytetty liotettuja hampunsiemeniä tai hamppurouhetta eikä ituja. Uskoakseni resepteissä voisi siemenet korvata kuitenkin iduilla, ne kun ovat terveellisempiä ja vatsaystävällisempiäkin. Esimerkiksi hamppupestoa voisi hyvinkin joskus valmistaa. Raakasosekeitto ei kuulosta ihan yhtä todennäköiseltä omassa keittiössäni, ainakaan vielä. Hampunsiementen makua parantaa kuulemma myös paahtaminen, jolloin niitä voi popsia pähkinöiden tapaan.

Vegaaniliiton mukaan hamppu on varsin terveellistä (sisältää mm. paljon omega-rasvahappoja ja proteiinia), mutta terveysvaikutukset saa myös esimerkiksi käyttämällä hamppuöljyä salaatinkastikkeena. Kuopion yliopiston tutkimuksen mukaan hamppyöljy tekisi kuulemma hyvää atooppiselle ihollenikin.

(4) Vehnän idätystä aloin puuhata aluksi samaan tapaan kuin linssien. Vasta myöhemmin tajusin, että viljan jyviä ei pidä huuhdella ollenkaan! Ne nimittäin homehtuvat helposti. Vehnää voi sen sijaan liottaa vähän pidempäänkin kuin 8 tuntia ja sitten vaan laittaa idätysastiaan kasvamaan. Vegaanikahvilan Okriina sanoo liottavansa niitä 24h ja käyttävänsä idut toisen vuorokauden aikana idätyksen aloituksesta.

Ei näin. Kuvan vehnän idut alkavat olla jo liian pitkiä.

Vehnänkään idut eivät houkuttele sellaisenaan syötäviksi. Sain tosin juuri pussillisen hiivaleipäjauhoja, joten täytynee leipoa sämpylöitä tai leipää, joihin piilotan nuo idut. Sillä tavalla ne toimivat varmasti erinomaisesti. Idut toiminevat myös lämpimässä salaatissa.

Lisätietoa idätyksestä, mainio sivusto aloittelijalle (englanniksi)

Kuvat: Wikimedia Commons/Oliver Spalt (Laos-keitto), Herbs are special (linssi-idut), muut kuvat Terhi

Comments

[Moments]

Elävän ravinnon yhdistyksen sivuilta löytyy helppo idätystaulukko suomeksi, josta voi nopeasti tarkistaa liotus- ja idätysajat ym. Tässä linkki: http://www.elavaravinto.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=93:idaetystaulukko&catid=61:yleisohjeita&Itemid=64

[piipero]

Olipa iloinen yllätys kun tulin äsken lukemaan näitä sivuja. Tämä idätys -juttu kolahti just oikeeseen aikaan, kun juuri eilen alotin idättämään! Jes.

[sirkku]

inspiroiduin tästä artikkelista ja ajattelin tulla kertomaan kuinka älyttömän helppoa ja yksinkertaista oli idättää sinapinsiemeniä -- ja kuinka hyviä niistä tulikaan! iduissa on just sopivasti tulisuutta ja makua, menivät salaatissa ja aivan sellaisenaan. mung-pavut ovat jo likoamassa, eli niitä seuraavaksi.