KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA
UUSI MUSTA

Uusi Musta on tällä hetkellä määrittelemättömän pitkällä tauolla. Jutut ja aiheet kuitenkin elävät sekä Uuden Mustan keskustelualue toimii normaalisti. 

UUSIMMAT JUTUT

 

LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
KEMIKAALICOCKTAIL
« Gluteeniton torttu pääsiäispöytään | Main | Vaikuta: mitä tuotetta kaipaat lähikauppaasi? »
keskiviikko
huhti202011

Katot vihertävät kohta Suomessakin

Kirjoitin viime viikolla hyötypuutarhan perustamisesta kerrostalon pihalle, mutta ryytimaan voi pystyttää yhtä hyvin myös katolle. Viherkatoista on nyt yhtäkkiä innostuttu Suomessakin. Alan pioneeri on Helsingin keskustassa sijaitseva ravintola Savoy, joka kasvattaa osan tarjonnastaan omalla katollaan. Meillä on kuitenkin vielä matkaa Toronton malliin, jossa määrätään jopa 60 prosenttia katoista rakennettavaksi kasvillisuuden peittoon.

Kattopuutarha New Yorkissa. Katso lisää kuvia Designsquish-blogista.

Joka toisessa Dodon tilaisuudessa tuntuu tänä keväänä olevan joku puhumassa viherkatoista. Aiheesta järjestettiin myös seminaari kevään puutarhamessuilla. Vastaperustetun poikkitieteellisen tutkimushankkeen koordinaattori Marja Mesimäki kertoo, että viherkattojen ympärille on nopeasti syntynyt kuhinaa, vihdoin myös Suomessa. Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa viherkatot ovat jo pidempiaikainen trendi - kuten kaikenlainen kestävä rakentaminen.

Viherkattoja on karkeasti ottaen kahdenlaisia:

  1. kattoja, joille istutetaan helppohoitoisia villikasveja ja jätetään sikseen.
  2. kattoja, jotka on tarkoitettu aktiiviseen käyttöön esimerkiksi virkistys- tai viljelypaikkana. 

Lähiruoan kasvattaminen ei ole ollenkaan se yleisin tapa. Ruoantuotannon lisäksi viherkatot

  • sitovat sadevettä asfaltoiduissa kaupungeissa, joissa ei ole paljon imeytymispaikkoja vedelle,
  • sitovat hiilidioksidipäästöjä,
  • pienentävät energiankulutusta viilentämällä kesällä ja lämmittämällä talvella,
  • vaimentavat melua sekä rakennuksen sisällä että ulkopuolella,
  • suojaavat kattoa säävaihteluilta ja siten pidentävät katon ikää,
  • suodattavat pölyä ja saasteita eli parantavat ilmanlaatua,
  • laajentavat biodiversiteettiä tarjoamalla elintilaa pikkueläimille,
  • tarjoavat mahdollisuuden orgaanisen jätteen kompostointiin ja
  • lisäävät viihtyisyyttä ja näyttävät kivoilta.

Monissa suurkaupungeissa rakennetaankin viherkattoja vastatoimena ilmaston lämpenemiselle, joka etenee jopa nopeammin kuin tuoreimmassa hallitusten välisessä ilmastopaneelissa (IPCC) arvioitiin. Viherkatot lieventävät ääri-ilmiöitä kuten rankkasateita ja kuumuutta. Erityisesti kehitysmaiden suurkaupungeissa katoilla viljellään myös ruokaa. Kaiken kaikkiaan kaupunkiviljeliöitä on maailmassa jo 800 miljoonaa, ja he tuottavat jopa viidenneksen maailman ruoasta, tosin toistaiseksi vain murto-osa näistä viljelmistä on katoilla.

Kattoviljely voi jopa pelastaa kaupunkilaisia nälkäkuolemalta – ainakin kaikenlaiset kaupunkiviljelmä tekivät niin Kenian Nairobissa vaalien jälkeisien mellakoiden aikana 2008, kun ruokakuljetukset kaupunkiin estyivät.

Viherkattoja lain määräyksestä

Monessa maassa viherkattorakentamista ohjataan laeilla tai siihen kannustetaan muilla tavoin. Sveitsissä laki tukee viherkattorakentamista, Itävallan Linzissä kaupunki on tukenut sitä 1980-luvulta lähtien. Kanadan Torontossa on laki, jonka mukaan yli 2000 neliömetrin rakennusten kattopinta-alasta 20-60 prosenttia pitää olla viherkattoa. Saksassa viherkattoja rakennetaan 10 miljoonaa neliömetriä vuodessa. Yhdysvaltojen pohjoisosassa green roofit yleistyvät vauhdilla. Kattojen lisäksi monissa paikoissa kasveja istutetaan myös seiniin, ”vertikaalisiksi puutarhoiksi”.

Kuvassa Keski-Uudenmaan ammattiopiston opiskelijoiden suunnittelema parveke puutarhamessuilla 2011.

Kuten monessa asiassa, New York on edelläkävijä myös kattokasvimaiden rakentamisessa. Helmikuussa 2010 kaupunki julkaisi elintarvikepolitiikan, tähtäimenään parantaa kaupungin asukkaiden terveyttä, puhdistaa ympäristöä ja luoda työpaikkoja sekä lisätä kaupungin omavaraista ruoantuotantoa vuoteen 2030 mennessä. New Yorkin Brooklyniin ollaan rakentamassa yli 1000 neliön kattopuutarhaa. Sen on laskettu tuottavan vuosittain 20 000 tonnia hedelmiä ja vihanneksia ja sadonkorjuun on määrä alkaa tänä vuonna. Viljelmä toimii aurinkopaneeleiden avulla ja sen kastelemiseen käytetään säiliöihin kerättyä sadevettä.

Lähiruoan tuotannolla pyritään siihen, että New Yorkin alueella voitaisiin tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän, jopa 30 prosenttia kaupungin ravinnosta. Tavoitteena on, että kaupunki ei olisi niin riippuvainen tuontiruoasta.

Suomi tulee jälkijunassa - mutta tulee kuitenkin

Suomi on viherkatoissa ihan noviisi. Parhaillaan on kuitenkin rakenteilla tai juuri valmistunut monia rakennuksia, joihin tulee ainakin osittain vihreä katto. Arkkitehdit ovat siis olleet jo tuntosarvet pystyssä kansainvälisten trendien suhteen, ja osa näiden uusien rakennusten arkkitehdeistä onkin ulkomaalaisia.  

Viherkattoinnostus pyrähti Suomessa vauhtiin vuoden 2010 alussa, jolloin Lahdessa järjestettiin ympäristöekologian seminaari. Viherkatot eivät olleet varsinaisena aiheena, mutta suomalaiset toimijat huomasivat, että kaikki ulkomaiset puhujat käsittelivät aihetta. Syntyi valtava innostus: Suomessa tarvitaan meidän olosuhteisiin sopivaa tietoa asiasta! Eri alojen tutkijat ovat parhaillaan käynnistämässä Viides ulottuvuus -tutkimushanketta, jonka tarkoitus on löytää hyvät kattoratkaisut Suomen oloihin.

Ravintola Savoy perusti kasvimaan viime kesänä katolleen, ja kokemukset olivat sen verran myönteisiä, että laajennus on suunnitteilla. Viime kesänä ravintola viljeli 37:ää kasvia 80:ssa kierrätetyssä kalalaatikossa. Tänä kesänä viljelyä järkiperäistetään eli keskitytään viime vuonna parhaiksi havaittuihin kasveihin. Niitä olivat erilaiset yrtit, retiisit ja syötävät kukat. Kesällä 2012 ravintola aikoo istuttaa ylemmälle katolleen omenapuun ja juuresmaan.

Savoyn työntekijöitä ravintolan omalla kattokasvimaalla. (kuva: Savoy)

2010 viherkatto rakennettiin myös mm. osaan Musiikkitalosta Helsingin keskustassa, visenttitarhaan Korkeasaaren eläintarhassa ja Solvallan urheiluhalliin Espoossa. Yksi tunnetuimmista vanhemmista viherkatoista on Linnanmäen vesisäiliön katto. Savoyn katolla on tiettävästi ainoa laajahko, ruokakäyttöön tarkoitettu kasvimaa. Yksityishenkilöillä saattaa olla monenlaisia viherkattoviritelmiä, ja vanhanajan turvekattoja on paljonkin: Pietarsaaressa on kerrostalo, jossa asukkailla on omat kattopuutarhat

Lisää on luvassa: Tampereen ratapihan päälle suunniteltuun monitoimihalliin (jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoihin) on arkkitehti Daniel Libeskindin suunitelman mukaan tulossa viherkatto. Myös HOASin rakenteilla oleviin tornitaloihin Jätkänsaaressa on suunniteltu kattoviherpihat, kertoo Minna Piirainen viherkattoja käsittelevässä opinnäytetyössään.

- Emme voi käyttää sellaisenaan jonkun muun maan kokemuksia, koska missään ei ole täysin samoja olosuhteita ja meilläkin olosuhteet ovat etelässä ja pohjoisessa kovin erilaiset. Meidän pitää esimerkiksi varmistaa, ettei katoille tuoda Suomen oloihin sopimattomia vieraslajeja, tutkimushanketta koordinoiva Mesimäki kertoo.

Haastetta asettaa myös runsas lumentulo, etenkin jos kyse on tasakatosta.  

Kuva: Window farms, installaatio Kiasmassa Pikseliähky 2010 -festivaalin yhteydessä. Kuvaaja Antti Ahonen.

Viherkattotrendi on erittäin kannatettava, mutta suomalaisen byrokratian tuntien voi mennä aikaa, ennen kuin asia todella etenee. Myönteistä on se, että Mesimäen mukaan ensimmäisiä tuloksia Viides ulottuvuus -tutkimushankkeessa voidaan odottaa jo tämän kesän jälkeen. Ja se, että yksityishenkilöillä on mahdollisuus omiin kattopuutarhoihin vaikka heti. Suomessa on nimittäin jo nyt useita yrityksiä (esim. Nordic Waterproofing, EG Trading, Kekkilä, Icopal, Envire), jotka myyvät asiaankuuluvia varusteita. Mallia voisimme ottaa vaikka Ruotsista, jossa viherkatoista on paljon enemmän kokemusta. 

Reader Comments (2)

Tämä tuntuu hienolta jutulta ja näyttää kivalta. Mutta miten on saasteiden laita, eikö ne ilmansaasteet ole vaikkapa suurissa kaupungeissa suorastaan pilaamassa katolla kasvatettavia syötäviä kasveja? Vai eikö saasteet nouse sinne ylös asti, esim liikenteen päästöt?

pe 22.04.2011, 08:53 | Registered CommenterHeli Rajamäki

Peltoa Suomessa on 5000 neliömetriä/asukas. Asuntoa noin 20 neliömetriä?. Osa asuu kerrostaloissa, joten kattoa on noin 10 neliömetriä?
Maksaakohan vaivan kanniskella kasteluvettä ja viljellä katolla? Multakinhan sinne pitää kantaa ensin.

MATTI

ti 26.04.2011, 08:39 | Registered CommenterMatti Pekkarinen
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.