Kallista ruokaa ja heti!
Terhi Upola 
Kirjoitin jokin aika sitten, että vaarallisinta mitä voi tapahtua, on ruuan hinnan voimakas nousu. Nälkäiset nousevat herkästi barrikadeille, ja jos tarpeeksi monella on nälkä, levottomuudet voivat levitä kaikkialle.
Kallis ruoka on ongelma, jos ajatellaan koko maailmaa ja etenkin köyhiä maita. Samaan aikaan Pohjoismaissa on pantu pystyyn kansanliike, joka vaatii kalliimpaa ruokaa ja heti. Miksi ihmeessä?
Vaikka ruoan hinta on maailmanlaajuisesti nyt nousussa, se on Suomessa halvempaa kuin koskaan tuloihin suhteutettuna. Aiemmin keskimääräisestä palkasta hupeni ruokaan huomattavasti isompi osa kuin nyt. Kauppalaskua ovat toisen maailmansodan jälkeen kutistaneet erityisesti tehotuotanto, lannoitteiden ja torjunta-aineiden kehitys sekä uudet kasvilajikkeet, kirjoittaa Huili.
Mutta haluanko halpaa ruokaa, jos se on keitetty näistä aineksista? En todellakaan, eikä halua moni muukaan, jolla on varaa valita. Ruotsalaislähtöinen kansanliike vaatii Dyrare mat, nu!. Facebook-ryhmässä on noin 8 000 jäsentä. Suomi tulee hitaasti perässä: Vaadimme kalliimpaa ruokaa nyt -ryhmässä on tällä hetkellä noin 220 jäsentä.
Ei niin kallista kuin väitetään
Meille muistutetaan jatkuvasti, että suomalainen ruoka on kallista. Lehdet pursuavat ruokakorivertailuja ja aina välillä joku ihastelee Facebookissa, miten edullisesti viikonlopun ruoat irtosivat Lidlistä.
Seppo Konttinen julkaisi äskettäin kirjan siitä, miksi suomalainen maksaa ruoastaan liikaa (Suomalainen ruokalasku). Kirjan jälkeen eli viime viikolla julkaistiin selvitys, jonka mukaan ruoka ei olekaan Suomessa eurooppalaisittain niin kallista kuin yleisesti uskotaan. Lisäksi suomalaiset käyttävät Huilin mukaan ruokaan suhteessa vähemmän rahaa kuin monet muut eurooppalaiset - esimerkiksi ranskalaiset vain satsaavat ruokaan enemmän, vaikka se maksaisikin siellä vähemmän.
Nyt tunnustan, etten ole lukenut Konttistani, mutta veikkaan eron johtuvan siitä, että Konttinen tarkastelee asiaa pidemmällä aikavälillä. Sitä paitsi, kuka muistaa kuulleensa jälkimmäisen uutisen, siis ettei ruoka olisikaan niin kallista? Ei siinä ole mitään kiinnostavaa ja päiviteltävää ja itsesäälissä kieriskeltävää, joten ei se ole tainnut ollakaan juuri esillä.
Konttinen perustelee ruoan kalleutta samoilla syillä, joista minä syytän ruoan huonoa laatua: kauppa on keskittynyttä, kaupan omat brändit valtaavat hyllytilaa ja maatalouden kokonaistuottavuus on noussut.
Maatalouden kokonaistuottavuus on ehkä noussut pitkällä aikavälillä, mutta juuri nyt viljelijän tai lihantuottajan pussiin ei paljon jää ruokakilon hinnasta. Samoin se, että marketit ovat täynnä rainbow'n ja pirkan säilykkeitä, ei tarkoita ruoan kallistumista vaan ainakin minusta sitä, että hyllyt notkuvat halpaa, kaukana tuotettua bulkkitavaraa.
Toki on elitististä vaatia kallista ruokaa, koska kaikilla ei ole varaa edes peruselintarvikkeisiin. Minä maksan mielelläni paremmasta laadusta enemmän, mutta ei sekään haittaisi, jos voisin samalla maksaa myös jonkun muun puolesta.
Ihan konkreettisesti tämä onnistui esimerkiksi berliiniläisessä Morgenrot-kahvilassa. Siellä buffetbrunssi maksoi 5-9 euroa, omantunnon mukaan. Ne joilla on varaa, maksavat enemmän, jotta toiset saavat ruokansa edullisemmin. Päätin, että jos minulla on varaa matkustaa Berliiniin, minulla on todellakin varaa maksaa tästä lystistä täysi summa. Varsinkin kun Berliinissä ja erityisesti Morgenrotissa on niin paljon työttömiä ja opiskelijoita. Myös Reilun kaupan järjestelmä on yksi tapa maksaa ruoasta enemmän niin, että ylimääräinen raha menee oikeaan osoitteeseen.
En vaadi, että pääsisin maksamaan ruoasta yhtään enempää siksi, jotta voisin auttaa SOK:ta laajentumaan Pietariin tai pitämään yllä bonuskorttijärjestelmää - näistäkin Konttinen syyttää suomalaisen suurta ruokalaskua. Mutta jos kauppias pystyy osoittamaan, että lisähinta tulee laadusta ja reiluudesta, olen lompakkoni kanssa jo matkalla!
Aiemmin Uudessa Mustassa:
Kuvat: Hanne
Reader Comments (1)
Mahtava juttu tuo Berliinin buffetbrunssi, laittaa ajattelemaan!
Ruuassa käytän lempilausettani, halvin ei ole kannattavin. Vitsit kun joku kauppaisi mittaria, jolla ruokien ravitsemusinfoa pystyisi helposti mittaamaan pakettien läpi. Uskon, että semmoinen mittari markkinoille joskus tuleekin. Se, että paketeissa lukee lisäaineeton ei tarkoita ettei niissä olisi käytetty suojakaasuja yms...