KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA
UUSI MUSTA

Uusi Musta on tällä hetkellä määrittelemättömän pitkällä tauolla. Jutut ja aiheet kuitenkin elävät sekä Uuden Mustan keskustelualue toimii normaalisti. 

UUSIMMAT JUTUT

 

KEMIKAALICOCKTAIL
LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
« Elämä ilman rahaa | Main | Peltiseen purkkiin säilöttyjä unelmia »
tiistai
tammi242012

Lasipullo ei ole ekopullo

Luomuna viljeltyä viiniä osaan jo itsekin kysyä kaupassa, mutta se ei ole ainoa ekologisuuden mittari viiniä valitessa. Pakkausmateriaalilla ja muodollakin on merkitystä. Ottaisinko lasipullon, muovipullon, hanapakkauksen, tetran, tölkin vai viinipussin? 

Maalaisjärkeilyllä kantaisin viinini kassalle perinteisessä lasipullossa, mutta Alkon mukaan mutu-tuntumani on hakoteillä.

– Tällä hetkellä voisi sanoa, että hiilijalanjälki on pienimmillään kevyissä pahvipakkauksissa, tetroissa ja pet-pulloissa. Isoin energiankuluttaja on lasi, sanoo Alkon laadunvalvonnan päällikkö Risto Sairanen.

Se siitä kulutustietoisuudesta sitten!

Mutta kysymys ei ole täysin yksiselitteinen asiantuntijoillekaan. Yksi painottaa pakkauksen valmistamiseen käytetyn energian määrää, toinen kuljetuksen päästöjä ja kolmas kiinnittää huomion pakkauksen sijaan sisällön tuottamaan luonnonrasitukseen. Ja he ovat kaikki oikeassa.

Energiasyöpöt on saatava kevyemmälle linjalle

Ekologisuuden kannalta tärkeimmät mittarit ovat pakkauksen valmistamiseen tarvittava energia ja materiaalin määrä, pakkauksen vaatima kuljetustapa ja kierrätysmahdollisuudet käytön jälkeen. Kaikki Suomessa käytettävät pakkausmateriaalit ovat ainakin jollain tavalla kierrätettäviä (alumiinipussia lukuunottamatta), mutta vaikka esimerkiksi lasipullojen lasi sopii kierrätykseen, uuden lasin valmistaminen vaatii paljon energiaa. Suomessa lasisia viinipulloja ei täytetä uudestaan kuten olutpulloja.

Vaikka tavallinen kuluttaja ei viinipakkauksensa ekologisuudesta välittäisi lainkaan, Alkossa asiaa pohditaan ihan työryhmässä.

– Alle 430 gramman painoinen pullo tai pakkaus katsotaan eduksi valmistajalle. Mitä painavampi pullo, sitä enemmän sen valmistus ja kuljetus kuluttaa. Jostain syystä asiakkaat vain mieltävät painavamman ja usein sen vuoksi myös kalliimman pullon paremmaksi viiniksi.

Lasipulloja vastaan puhuvat myös logistiset ongelmat: mitä erikoisempi muoto pullolla on, sitä hankalampi sitä yleensä on pakata ja kuljettaa.

Pantillisen muovipullon, tetran ja hanapakkausten etuihin kuuluvat keveys ja kuljetuslavojen parempi täyttöaste - sen vähemmän energiaa vaativan valmistuksen lisäksi. 

Maistuuko pakkaus?

Monelle viinin nauttiminen muovipullosta tai hanan kautta valutettuna ei tunnu aidolta. Ainakin minulle lasipullo ja korkkiruuvin käyttö ovat osa nautintoa. Vaan miten on maun laita? Pakkausmateriaalilla ei pitäisi olla vaikutusta siihen.

Teen suppean sokkotestin La Bodega de Pinoson tuottamalla luomuviinillä, jota sekä pullotetaan että myydään hanapakkauksessa. Tulos: en erota viinejä toisistaan.

Myös Sairanen kumoaa väitteet makueroista – mutta vain jos viiniä ei säilytetä pitkään.

– Se, mikä tekee eron makuihin, on happea läpäisevät materiaalit – vuoden säilyttämisen jälkeen hapettuminen voi alkaa maistua.

Hanapakkauksen heikko lenkki on hana, joka ei ole täysin ilmatiivis. Lisäksi viinipussit sekä pahvisissa hanapakkauksessa olevat alumiinipussit ovat etenkin kuljetuksen aikana alttiina pinnoitteen hiusmurtumille ja sitä kautta hapettumiselle.

Pulloja koskevat korkkiongelmat ovat tietenkin vielä asia erikseen.

Tetrapakkauksessa viini ei sen sijaan hapetu lainkaan. Suo siellä, kananmunanlemu täällä – pitkäikäisen tetrasäilytyksen ongelmaksi saattaa muodostua liian tiivis pakkaus, jossa viini pelkistyy ja rikkiyhdisteet alkavat haista, kun happea ei pääse pakkaukseen lainkaan.

Viimeistä pisaraa myöten

Hukkaanheitetty viini on aina kaikista turhinta tuhlausta, mutta siitä huolimatta säilyvyysnäkökulma saattaa ekologisinta pakkausta punnitessa helposti unohtua. Itse ainakin kuvittelen juovani aina viinini loppuun.

Pieni tarkistus kuitenkin todistaa tämänkin harhaluulon vääräksi: viinitelineestäni löytyy yksi puolikas (joka oli tarkoitus säästää seuraavaan kertaan) ja tiskipöydän nurkasta toinen vajaa viinipullo (tavallisella illallisella ei koko pullo mennyt kolmen kesken). Kumpikin on nyt juomakelvotonta.

Yllättäen hanapakkaus vie pisteet avatun pakkauksen säilymisestä: Avattu hanapakkaus pitää nimittäin viinin juomakelpoisena kuukaudenkin ajan, kun korkilla suljetun pullon tai tetran sisällön saa kaataa viemäriin viimeistään viikon kuluttua avaamisesta.

WWF:n Ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kiinnittää huomion ensisijaisesti sisältöön.

– Pakkauksen sisältämän tuotteen vaikutukset ovat moninkertaiset pakkaukseen verrattuna. Jos joka viinipullosta heittää pois lasillisen tai pari...

Älä siis heitä viiniä hukkaan, vaan juo pullo, pussi tai tetra kerrallaan loppuun ennen uuden avaamista! Tältä kannalta pitkään kunnossa säilyvä hanaviini on hyvä valinta. Ja iso pakkauskoko myös säästää pakkausmateriaaleja – yksi hanapakkaus vetää neljä 0,75 litran pulloa.

Mitä siis mukaan viinihyllyltä?

Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta myöntää, että valintaa ei ole tehty tavalliselle viininostajalle helpoksi.

- Vähän vaikeaahan se on siinä hyllyköllä tapauskohtaisesti koko tuotantoketjua tuntematta päätellä, mikä on ekologisin valinta. Mutta uskoisin, että pakkaus ei ole olennainen asia, vaan sisältö. Missä viini on tuotettu ja miten. Nyrkkisääntönä sanoisin, että avainsanat ovat luomutuotanto ja lähellä tuotettu.

Onko pullo kotoisin Ranskasta vai Australiasta? Sillä on merkitystä Seppälän mielestä. Eivätkä kuljetuksen päästöt kerry ainoastaan rahdista, vaan myös siitä, millä yksittäinen pullo tai pönikkä kulkee Alkosta kotiin.

Päätän suosia lähellä luomusti tuotettuja eurooppalaisia viinejä ja muualla maailmassa niitä viinitiloja, jotka ottavat kuljetuksen aiheuttamat päästöt huomioon. Tiedostavasta toiminnasta oiva esimerkki on chileläinen Cono sur -viinitila, joka valittiin myös keväällä vuoden vihreimmäksi yritykseksi sarjassa juomat. Lisäksi Cono Sur oli vuonna 2007 ensimmäinen Carbon Neutral® Delivery -sertifikaatin saavuttanut viinintuottajana maailmassa.

Annan mahdollisuuden myös muovipulloille ja viinipusseille, joita olen aiemmin syrjinyt. Olkoon aidon korkin lasipulloon sulkema nautinto – viimeistä tippaa myöten – varattu tästedes vain erityisiin huippuhetkiin! Tavallisen arkiviinin kannan kotiin hanapakkauksessa.

Kai se on pakko uskoa, että lasin aika on ohi.

(Kuvat: Linda Lappalainen)

Reader Comments

There are no comments for this journal entry. To create a new comment, use the form below.
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.