Kun syöt suklaapalan, olet vaikuttaja

Olen monta kertaa ihmetellyt, miksi Fazerin valikoimiin ei nyt mitenkään saada reilua suklaata. Kuluttajalle se olisi selkeä merkki siitä, että firmaa kiinnostaa viljelijöiden olot ja ongelmat, kuten alalla tavattu lapsityövoima ja ihmiskauppa, nykyajan orjatyövoima. Fazer näkee asian toisin, kävi ilmi yrityksen järjestämässä vastuullisuusseminaarissa tällä viikolla.

Ensinnäkään Fazerin mukaan Reilun kaupan järjestelmä ei ole sen parempi kuin muutkaan sertifiointijärjestelmät.

Reilun kaupan järjestelmän hinta raakakaakaosta ei (ainakaan tällä hetkellä) ole viljelijälle sen suurempi kuin muillakaan sertifiointijärjestelmillä, kuten UTZ:lla tai Source Trustilla, seminaarissa puhunut Fazerin laatuasiantuntija Majlen Fazer sanoi. 

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Sivonen myöntää puhelinhaastattelussa, että kaakaon hinta viljelijälle voi olla myös sama, eikä täyttä jäljitettävyyttä tai lapsityövoiman kitkemistä voida taata.

Toisekseen Fazerin mielestä olisi petollista brändätä vain yksi erityistuote Reilun kaupan alle. Silloinhan sitä voisi muiden tuotteiden kanssa jatkaa entiseen malliin. Fazerin tavoitteena on, että kaikki sen suklaa olisi sertifoitua (sekä jäljitettävää että vastuuullista) vuoteen 2017 mennessä.

Majlen Fazer Ghanassa 2011. Kuva: Fazer.

Fazer on ostanut eri järjestelmien kautta sertifoitua kaakaota vuodesta 2010. Tänä vuonna sertifoidun yhteisosuus nousee 30 prosenttiin kaikesta sen ostamasta kaakaosta. Sertifioitu kaakao ei kuitenkaan näy toistaiseksi merkkeinä suklaakääreissä. On myös toistaiseksi epäselvää, mitä kaikkea vastuullisuus tarkalleen ottaen pitää sisällään.

Mitäs johtopäätöksiä tässä nyt sitten pitäisi suklaansyöjänä tehdä?

Tähän tulokseen minä päädyin:

1. Syön edelleen suklaata. Suklaa on hyvää ja terveellistä.
2. Syön mieluiten sertifoitua suklaata. Se on kaikkein yksinkertaisin tapa viestiä firmoille, että välitän viljelijöiden oloista. Vaikka tietäisinkin, etteivät sertifikaatit ole täydellisiä.
   No mistä tiedän, että joku on sertifoitua? Ainoastaan siitä, että pakkauksessa lukee niin. Siksi edelleen toivon, että Fazerinkin - Suomen suurimman suklaamerkin - patukoiden ja levyjen papereissa olisi joku pyöreä tai neliskanttinen läpyskä.
3. En kieltäydy mistään suklaasta, jos minulle sellaista tarjotaan, oli tarjoaja sitten yksittäinen ihminen tai yritys. En usko boikotteihin. Sen sijaan aloitan mieluummin keskustelun siitä, mistä kaakao on peräisin ja mitä sen tuotannon parantamiseksi voidaan tehdä.
4. En usko Reilun kaupan järjestelmään ainoana oikeana. Reilun kaupan järjestelmässä on monia hyviä puolia, kuten se, että siinä on viljelijöillä poikkeuksellisen paljon sananvaltaa, se on lähtenyt viljelijöiden omasta aloitteesta ja se takaa tuottajille tietyn takuuhinnan. Toisaalta takuuhinta ei välttämättä ole sen suurempi kuin muillakaan järjestelmillä, muidenkin järjestelmien kautta voidaan kantaa sosiaalista vastuuta esimerkiksi kouluja rakentamalla, eikä Reilu kauppakaan takaa kaakaon osalta täyttä jäljitettävyyttä.
   Kuva: Fazer 
5. Parasta olisi sertifikaattien yhteistyö. Kaakaonviljelijän näkökulmasta olisi parasta, jos eri sertifikaatit tekisivät yhteistyötä. Vähän sama tilanne kuin kännykkäaplikaation suunnittelijalla: alanko suunnitella ja myydä ideaani iPhoneen, nokialaisiin vai Android-puhelimiin? Jos kaakaonviljelijän tapauksessa sertifikaatit tekisivät yhteistyötä, hänenkään ei tarvitsisi valita eri järjestelmien välillä. Kaikilla niillä on kuitenkin taustalla sama tavoite, ja tuskin mikään niistä yksin pääsee siihen.
6. Suklaansyönti on politiikkaa. Ja se on Fazerille uutta. Vielä 15 vuotta sitten isot yritykset saattoivat sanoa, että me teemme bisnestä, emme politiikkaa, Fazerin seminaarissa puhunut maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen totesi. Nykyään niiden on pakko hypätä epämukavuusalueelle ja altistaa itsensä keskustelulle. Vastuullisuusseminaarin järjestäminen oli rohkea veto. Kuten myös vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n kutsuminen paikalle puhumaan ihmis- ja lapsikaupasta, nykyajan orjuudesta, jota myös Länsi-Afrikan kaakaoviljelmillä esiintyy.
7. Fazer uskoo kuluttajien olevan fiksuja. Fazer ei laita tuotteisiin sertifikaattimerkkiä, mutta yrittää hankkia silti sertifioitua suklaata mahdollisimman paljon. Sehän on pelkästään fiksua ja kannatettavaa, mutta ei siitä kuluttajalle ole iloa, koska emme tiedä siitä. Fazerin mielestä sertifikaattimerkki on liian yksinkertainen ratkaisu, mutta sellaisia massat tarvitsevat. Kaupassakäynti on nykyään muutenkin tarpeeksi hankalaa.

Lue myös Nooran juttu Kemikaalicocktailista: Fazer ei kelpuuta reilun kaupan suklaata - ja syystä