Kulutat joka päivä 4000 litraa vettä

Vaikka kaikki suomalaiset letkuttelisivat nurmikoillensa vettä miten lystäävät, ei se siitä lopu. Vaikka kävisimme kylvyssä joka päivä, olisi sitä vielä huomennakin.

Mutta vain noin puolet suomalaisten kuluttamasta vedestä käytetään täällä, kun lasketaan mukaan kaikki käyttämämme tuotteet. Vesipula on iso ongelma esimerkiksi monissa Aasian maissa, joissa vettä kuluu runsaasti puuvillan, riisin ja sokeriruo'on viljelyyn. Pitääkö tässä ryhtyä fennovegaaniksi vai mitä, WWF Suomen ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula?

WWF:n mukaan jokainen suomalainen kuluttaa vuorokaudessa lähes 4000 litraa vettä. Ruoan osuus koko vesijalanjäljestä on 82 prosenttia. WWF Suomi julkaisi tällä viikolla ensimmäistä kertaa vesijalanjälki-raporttinsa.

Esimerkiksi Intiassa 175 miljoonan ihmisen ruoantuotanto on WWF:n mukaan riippuvaista pohjaveden ylipumppauksesta, joka ei voi jatkua loputtomiin. Maatalouden kasteluveden kulutus on johtanut näillä alueilla siihen, että pohjavettä käytetään nopeammin kuin mitä se uusiutuu. 

Siirrettäisiinkö vedenkulutus Suomeen?

Pitäisikö sitten vain lakata ostamasta intilaisten riisiä ja antaa heidän käyttää omat vetensä? Tuhlataan vettä täällä, missä sitä riittää!

Helpoin tapa vaikuttaa vesijalanjälkeen WWF:n Jussi Nikulan mukaan on vähentää lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Esimerkiksi vessan vetämisen tiheydellä ei sen sijaan ole juuri merkitystä.

Suomalaisen keskimääräisestä vesijalanjäljestä nimittäin

• 24 prosenttia muodostuu lihasta

• 15 prosenttia maitotuotteista

• ja vain 3 prosenttia kotitalousvedestä.

Kartat havainnollistavat suomalaisten kuluttamaa vettä maailmalla. Ensimmäinen näyttää suomalaisten sinisen vesijalanjäljen. Sinisellä vedellä tarkoitetaan pintavettä (joet ja järvet) tai pohjavettä, jota on käytetty tuotteen tuotantoketjussa. Toinen kuvaa maailman vesipulaa. Väri on sitä tummempi, mitä useampia kuukausia valuma-alueella kärsitään veden niukkuudesta. Kartat: WWF.

Fennovegaaniksi Nikula ei kehota intialaisten veden säästämiseksi ryhtymään. 

"Köyhissä maissa tuotteiden myyntitulot voivat olla hyvin tärkeitä, eikä ole mikään ratkaisu välttää niiden ostamista."

Sen sijaan pitäisi kuulemma kysyä yrityksiltä, onko vesivaroja hallinnoitu hyvin tuotteiden lähtömaassa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritetään.

Jos nyt ostan riisipaketin, mitä minun pitäisi tehdä vaikuttaakseni sen vesijalanjälkeen?

Nikula kehottaa ottamaan yhteyttä riisin myyneeseen, maahantuoneeseen, pakanneeseen tai valmistaneeseen yritykseen ja kysymään seuraavat kysymykset: (saa kopioida!)

1. Kuinka paljon vettä tuote on kuluttanut?
2. Mistä tuote on lähtöisin eli missä vesi on kulunut?
3. Miten vesivarojen hallinta on lähtömaassa toteutettu?
4. Onko yrityksenne ollut mukana tukemassa vesivarojen parempaa hallintaa paikallisesti? Miten?

Vesijalanjälki on yrityksille uusi asia, mutta Nikulan mukaan yritykset alkavat reagoida, kun kyselyjä kuluttajilta alkaa tulla. Hänen mielestään yritykset voisivat auttaa paikallisia yhteisöjä ja hallintoa vesivarojen hyvässä hallinnoinnissa.

Pikkuhiljaa vesijalanjälkimerkinnät tulevat myös ruokapakkauksiin. Tosin Nikulan mielestä vesijalanjäljen suuruutta tärkeämpää olisi tietää, millaista vettä ja missä päin maailmaa sitä on käytetty. Eli onko kyse vaikka Suomen sadevedestä vai Intian pohjavedestä.

Vesijalanjälkiä on Suomessa laskettu jo ainakin viisi vuotta ja Keski-Euroopassa pidempäänkin, mutta WWF:llä uutta on se, että se pyrkii laskelmillaan vaikuttamaan myös käytännössä eli suoraan yrityksiin. WWF järjestää ensimmäisen keskustelutilaisuuden yrityksille aiheesta kesäkuussa. 

Veden kysyntä kasvaa

Jos ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse energiasta, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on kyse vedestä.

"Sademäärien muutokset, sateiden voimakkuus ja ajoitus sekä kykymme hoitaa vesivaroja ja käyttää vettä vastuullisesti ovat haasteita, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen etenemisen myötä." WWF:n raportti Suomen vesijalanjälki, globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta

Luonnonmuutosten kanssa yhtä aikaa myös maailman väestö kasvaa vauhdilla, samoin vettä kuluttava elämäntapa. Vedenkäytön hyvä ja yhteinen hallinta nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi.

Laske oma vesijalanjälkesi

Aiemmin Uudessa Mustassa:

Juo vettä, mutta älä pullosta