Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!
Henna Lehtonen
Voita ja apiloita
Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin
Katri Junna
Annika Kettunen
Viimeisellä akupunktiohoitokerrallani kaikki sujuu vastaanotolla kuin unelma. Viime kerrastakin jäi hyvä mieli, koska tunsin hapenottokykyni parantuneen. Nyt kun koko hoitojakso on ohi, on aika arvioida, oliko koko homma oikeasti 180 euron arvoinen sijoitus.
Vaikka viime kerralla akupunktiohoitoni lähinnä sattui, palaan urhollisesti hoitopöydälle. Kolmannella hoitokerralla ihooni työnnetään laskujeni mukaan yhdeksän neulaa, joista yksi keskelle otsaa - kymmenen kerralla on kuulemma maksimi. Tällä kertaa huomaan hoidon hyödyt konkreettisesti illan juoksulenkillä.
Viikon päästä ensimmäisestä akupunktio-kerrastani makaan jälleen hoitopöydällä.
Säärien akupisteet ovat ärhäköinä, niissä tuntuu ikävä hermovihlaisu kun neuloja kiinnitetään. Akupunktioneulojen ei kuulu tuntua ikäviltä, joten niiden paikkaa säädetään uudestaan niin kauan, ettei satu.
Hoitaja rupattelee kanssani neuloja paikoilleen laittaessaan. Juuri kun olen heittäytymässä syvemmälle keskusteluun yrittäjyyden hyvistä puolista, hän toteaa jättävänsä minut yksin, jotta saisin rauhoittua.
Tajuan vasta nyt, että juttelun tarkoituksena on tietysti viedä asiakkaan ajatukset pois kohta ihon lävistävistä neuloista. En ole neulakammoinen, mutta äskeinen vihlonta taisi saada minutkin jännittyneeksi.
Myöhemmin neulojen vaikuttaessa kumpaakin säärtä vuorotellen vähän jomottaa, mutta tuntemukset menevät ohitse.
Katselen seinällä olevaa kaavakuvaa meridiaaneista ja akupisteistä. Suljen silmät katossa paistavilta loisteputkilta ja vaivun lämpimään oloon, unen rajamaille. Selkärankaa pitkin tuntuu mukava, lämpöinen poreilu.
Loppupäivän ajan oloni on aika normaali, mutta tästä hoitokerrasta ei jää niin vakuuttunutta oloa kuin viikko sitten. Illalla en huomaa kehossani enää sen kummempia tavallisuudesta poikkeavia tuntemuksia.
Seuraavana päivänä tuskin muistan akupunktiossa käyneenikään.
Mitä jäi käteen: Ei paljon mitään. Lupaavaa alkua seurasi muutama kipeä hermovihlaisu ja lievä pettymys. Kävinkö tällä viikolla lainkaan akupunktiossa?
Lue lisää akupunktiosta ja ensimmäisestä hoitokerrasta.
Uuden Mustan uusi kirjoittaja Iisa Pykäri kertoo käyneensä vuosia ylikierroksilla: "Syynä on perinteinen yhtälö, jossa kiinnostavan tekemisen määrä ylittää käytettävissä olevan ajan moninkertaisesti. Mutta kun olen hidastanut tahtia, mieli ei olekaan pystynyt enää rauhoittumaan." Iisa lähti etsimään apua akupunktioneuloista ja kirjoittaa nyt alkavassa sarjassa, mitä hoidosta seurasi.
"Sinusta tuli nainen, nyt on syytä juhlaan!" Näin riehakkaasti ensimmäiset kuukautiseni putkahtivat maailmaan. Mutta minä vain makasin sängynpohjalla sikiöasennossa varmana siitä, että mustaviittainen viikatemies ilmestyy kohta armahtamaan kivusta. Pahin tuska hälveni aluksi kolmiolääkkeillä ja lieveni vähitellen iän myötä. Siltikin välillä joudun pahimpina kouristuspäivinä turvautumaan särkylääkkeeseen. Eikö tätä naiseuden ihanuutta vaimentamaan ole muita kuin apteekista saatavia keinoja?
akupunktio, homeopatia, hormonit, kivunlievitys, kuukautiset, lisäravinne, lääkkeet, ruokavalio | in Kemikaalit, Terveys |
