Silloinkun eniten haluttaa, silloin on suurin vaaran tulla raskaaksi :), eikähän se luonto ole sen näin tarkoittanut.

Onhan näitä e-pillerivaivakertomuksia netti pullollaan. Monet vulvodynia-diagnoosin saaneet ovat saaneet oireensa e-pillereistä, mutta eivät kaikki.

Söin ensin vuoden-pari yhtä merkkiä, ne selvästi vaikuttivat mielialaan, (aika lievien) itkukohtausten ja sensellaisten muodossa. Aiheuttivat myös limakalvojen kuivumista. Lopetin ne sitten kesken liuskan mikä saikin kivasti kierron sekaisin...

Pidin pari vuotta taukoa ja aloitin uuden vähempihormonisen merkin käytön. Ekana kuukautena pillerit aiheuttivat pahoinvointia joitain tunteja niiden ottamisen jälkeen, muuten en käyttöaikana huomannut mitään vaikutusta. Mutta kun lopetin ne useamman vuoden jälkeen, tajusin että kyllä ne aiheuttivat ainakin lievää haluttomuutta. Nyt ei ole ollut tarvetta enää napsia moisia ja pulla on uunissa ;)

Olen kyllä ajatellut etten hormonaaliseen ehkäisyyn enää koske, jonkinlaisella varmat päivät + kortsut -yhdistelmällä varmaankin pärjää. En nyt kauhuissaan olisi pillerien syönnistä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että mielellään olen ilman, jos vain on vaihtoehtoja. Mieskin on sitä mieltä, että niitä et enää syö, ilmeisesti lopettamisen vaikutus oli mieluinen ;)

Jos nyt joku neuvo pitää antaa, niin sanoisin, että kannattaa ottaa huomioon, että jotain (huomaamattomia, lieviä tai selviä) sivuvaikutuksia luultavasti tulee, ja miettiä ne muut vaihtoehdot ja niiden vaikutukset, ja tehdä se ratkaisu oman tilanteen ja tarpeiden mukaan.

Mulle laitettiin implantti käsivarteen toissa vuonna ja suostuin pitämään sitä siinä 2,5 kk. Koko sen ajan oli kuukautiset ja aivan sekaisin päästä :( Kun sain sen otettua pois kuukautisia jäi välistä ja naama alkoi kukkimaan. Viimeiseksi mainittu on kestänyt tähän päivään saakka. Olen miettinyt, että miten ihmeessä saisin hormonit tasapainoon kaiken tuon sekoilemisen jälkeen? En todellakaan aio kokeilla enää yhtään mitään hormonallista ehkäisyä, kortsut riittää!

Lääkärit tuntuvat suosittelevan helposti pillereitä. Tekisi mieli luoda vähän salaliittoteoriaa, kyllähän käyttäjän itse maksamat pillerit tulevat yhteiskunnalle hirmu paljon halvemmaksi kuin raskaudenkeskeytysten kasvava määrä... Lisäksi erityisesti mieslääkärit eivät vaan voi tietää miltä ne "lievät" sivuvaikutukset tuntuvat, eikä se tunnu heitä kiinnostavankaan. Anteeksi yleistys.

Minulla pillerit saivat aikaan mielialan jatkuvaa tasaisuutta, eli mikään ei oikein tuntunut miltään, eivät hyvät eivätkä pahat asiat. Ja haluttomuutta pillerit aiheuttivat myös, ehkäisyvaikutus oli siis taattu. Pillereiden lopettamisen jälkeen tuntui kuin olisin herännyt unesta! Pillerit tekivät myös jotain hormonitoiminnalleni (aina ollut heittelevää), se ei ole palautunut normaaliksi, kuukautiskierto on mitä tahansa puolentoista ja neljän kuukauden väliltä... Ja pillereiden lopettamisesta on jo 5 vuotta.

Hormonaaliseen ehkäisyyn en enää koske ikinä, onneksi ei ole tarvettakaan :)

Mä popsin pillereitä noin ikävuodet 17-21. Kun lopetin, laihduin takaisin siihen painoon mitä olin ennen pillereitä, ja sen jälkeen ei oo juuri finnejä tullut. Kokeilin jossain vaiheessa rengasta, mutta se teki mut raivohulluksi vaikka kertovat sen olevan miedoin vaikutuksiltaan, silloin päätin ettei enää ikinä hormoneita. Menkat oli epäsäännölliset niin kauan kunnes huomasin olevani raskaana ollessani 22. ;) Raskauden ja täysimetyksen jälkeen menkat alkoi täysin säännöllisinä, ja pystyin ensimmäistä kertaa elämässäni ennustamaan koska ovuloin, ja koska menkat alkaa. :) Mä olen nyt 26 ja kahden lapsen äiti, ja miehen kanssa tuskaillaan ehkäisyn kanssa. Haluaisin sterilisaation, mutta enpä tota vielä voi saada. :(

Lopetin pillerit puolisen vuotta sitten. Ehdin popsia niitä noin neljä vuotta. Alussa ei mielestäni ilmennyt juuri sivuvaikutuksia, paitsi limekalvojen kuivumista ja tätä kautta haluttomuutta. Oireet ei kuitenkaan olleet pahoja. Ajan kuluessa alkoi oireita tulla, pienet asiat otti hermoon. Sain raivareita ja itkukohtaiksia pienimmistäkin asioista, pienet asiat saattoivat masentaa myös todella paljon. Olen sitä mieltä, että sivuvaikutukset pahenivat ajankanssa. En tiedä, onko muut huomanneet tällaista. Pillerit lopetettuani elämä näyttää paljon valoisemmalta. Oikeen ihmettelen, miten pinna olikin niin kireällä ja, miten jaksoin sitä niin kauan! Nyt tuntuu siltä, että taakka on pudonnut harteilla. Sen voin vielä kertoa, ettei pahat kuukautiskivut ole palanneet täysimittaisina ja menkat on ihan säännölliset ainakin vielä. En aio enää pumpata itseeni tai ympäristööni hormoneita. Kortsu on riittävän pätevä peli :)

Onko kellään kokemuksia kuparikierukasta? Sitä ei kuulemma suositella kovin helposti Suomessa, mutta sehän on täysin hormooniton. Itse olen mietiskelyvaiheessa.

Olen käyttänyt viimeiset yli 10 vuotta kuparikierukkaa ja olen ollut ERITTÄIN TYYTYVÄINEN. Senhän sanotaan tekevän vuodon runsaammaksi, mutta mulla ei ole ollut havaittavaa vaikutusta määrään. Kipuja ei ole ollut, alle kakskymppisenä oli jonkin verran, mutta sen ovat synnytykset taitaneet hoitaa pois. Molemmilla kerroilla kun kierukka vaihdettiin lääkärit yritti etä vaihtaisin hormoonikierukkaan, mutta miksi niin tekisin kun tämä on kerta hyvä.

Miehen sterilisaatio on kuulema helpompi suorittaa ja helpompi myös purkaa, jos mieli muuttuu. Itse luotan varmoihin päiviin ja muuhun perinteiseen ehkäisyyn, koska sen pettäminen ei tällä hetkellä haittaa ;)
Hormoniehkäisystä kärsin vuoden ja kondomeista en kerta kaikkiaan pidä - itse asiassa tuntui tyhmältä, kun niin monet suosittelevat kortsuja, kun etsin ehkäisykeinoja; toki irtosuhteissa ne on järkevin vaihtoehto, mutta vakituisessa parisuhteessa tautien ei pitäisi (huom. pitäisi...) olla ongelma.

Nuo pillerien "lievät" sivuvaikutukset minulla oli jatkuva tiputteluvuoto, joka ei vain loppunut, murrosikäisen mielialanvaihtelut ja kiukuttelut ja seksi ei tuntunut siltä miltä normaalisti... elämästä meni siis ilo monelta osin. Pillerien lopettamisen jälkeen elämä on taas sitä mitä ennenkin ja kuukautiskierto säännöllinen. Eli mulle pillerit ei todellakaan ollut helppo juttu ("ainoa ongelma, että ne muistaa ottaa") niin kuin monille tuntuu olevan.

Minulla on kokemusta pillereistä, ehkäisyrenkaista, kuparikierukasta ja hormonikierukasta. Pillerit ja ehkäisyrengas teki minulle molemmat juuri sellaisen tunteita latistavan fiiliksen, tasaisen olon ei iloja eikä suruja. Hormoneihin kylästyneenä laitatin kuparikierukan, joka aiheutti super-runsaat kuukautiset. Piti suunnitella elämä niin ettei kuukautisten aikaan ole menossa mihinkään, hyvä jos töissä voi käydä. Kuukautiset teki anemian ja rauta kovetti mahan niin että tuli suunnilleen pukamia. Eikä se rauta minhinkään riittänyt, hemoglobiinin laskiessa alle sadan se tuntuu väkisin väsymyksenä. Eräänlaista painajaista siis.

Viimeisenä oljenkortena tartuin hormonikierukkaan. Ekan puoli vuotta kierukka tiputtteli ainakin 20 päivää kuussa ja rintoja aristi paljon. Kuuntelin oloani ja ennen kaikkea mietin raivontunteita. Mutta sitten tapahtui jotain; tiputtelu jäi pois, kuukautiset jäi pois (vain mahakipu ja ehkä yksi pieni rusehtava tahra housuissa kertovat että nyt ois aika), rintoja ei arista enempää kuin hormonittomana aikanakaan ja tunne-elämä on normaalia.

Olen siis kolmikymppinen ja lapsia ei vielä ole. Ehkäisyä tarvitaan siksi, että seksi huvittaa just silloin eniten kun on ne tärppipäivät ja me ollaan vaan niin laiskoja kortsujen kanssa. Ja jos ihan rehellinen olen niin uskon käyttäväni hormonikeirukkaa lopun hedelmällisen ikäni, jos mukaan ei lasketa piakkoin tapahtuvaa lapsien yritystä. Uskon pitäväni kierukkaa vaikka minulla ei olisi edes ehkäisytarvetta, vaikka kohdun sisäinen ehkäisy lisää myoomariskiä ja vaikka ympäristöön joutuu hormoneja. Olen vihdoin päässyt eroon luontaisesti runsaista kuukautisista. Oli se sitten kuinka epäluonnollista tahansa niin nyt on hyvä ;)

Titti sanoit "Ehkäisyä tarvitaan siksi, että seksi huvittaa just silloin eniten kun on ne tärppipäivät"

Jäin miettimään tätä - oikeastaanhan mitään tärppipäiviä ei ole, ovulaatiota ei välttämättä tapahdu ollenkaan eikä näin ollen luonnollista "halupiikkiä" ole olemassakaan hormonikierukalla. Sen kuitenkin sanotaan häiritsevän tai jopa estävän ovulaation kokonaan.

Itse pähkäilen samojen ongelmien parissa, ehkäisyrengasta käytin n. 4 vuotta ja nyt takana reilu puoli vuotta luomuna. Ilman rengasta huomaan kyllä selvästi, että ovulaation aikoihin haluttaa enemmän. Alussa renkaan kanssa meni hyvin (ekat 3 vuotta), sitten alkoi ilmestyä haittavaikutuksia, joita olivat mm. ihon huonontuminen (alussa kaikki näpyt hävisi), tukan ohentuminen (samoin alussa tukka tuuheni) ja ne kuivat limakalvot. Mieliala oli tosiaan ehkä tasaisempi, toisaalta nyt on vähän turhankin syviä ja synkkiä mielialoja välillä. Hyviä puolia vaikuttaisi olevan, jostain kumman syystä, että sain paljon helpommin orgasmin renkaalla ollessani kuin nyt luomuna :O tai kenties se johtuu kondomista, vaikkei se mielestäni niin paljoa vaikutakaan/tunnukaan, kun pelkäsin.

Unelma, minulle gyne puolestaan kertoi hormonikierukan hormonimäärän olevan niin pieni, että se ei vaikuta omaan hormonituotantoon. Täytyypä tarkistaa, vaikuttaako siis ovulointiin!

Olen syönyt useamman vuoden pillereitä ja eri merkkien, päänsärkyjen ja mielialavaihteluiden jälkeen päädyin hormoonittomaan kierrukkaan (synnyttämättömille naisille). Kierukka on nyt ollut 1,5 vuotta ja olen ollut valintaani todella tyytyväinen. Pillereiden syömisen jälkeen paino tippui ja naama rupesi kukkimaan. Nyt naama on paremmassa kunnossa ja paino edelleen alhaalla. Suosittelen siis lämpimästi.

Unelma & Sofia: kaikki hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa siten, että se saa kehon uskomaan sen olevan jo raskaana, jolloin ovulaatiota ei tapahdu.

itse söin useita vuosia "vähähormonisia" yhdistelmäehkäisypillereitä sekä käytin rengasta. oireena oli masennus, ärtyneisyys, migreeni ja limakalvojen kuivuus. en tajua, miksi käytin niin kauan, ehkä sitä ei vaan tajua mistä kaikki oireet johtuu, ja sitä kuvittelee vaan sekoavansa.

nyt on 4 kk kortsuja takana, ja oon oikeen tyytyväinen. menkat tosin on hyvin epäsäännölliset, ja tuskin on ihan vähään aikaan normalisotumassa...

Olen popsinut pillereitä nyt vuoden. Mielialamuutoksiin en uskalla sanoa mitään, koska olen normaalistikin melko herkkästi syttyvä;) Mulla kuitenkin pahin ongelma on ollut ihan totaalinen kuivuus ja haluttomuus. Lisäksi - tai juuri siksi - seksi ei tunnu oikein missään. En nyt keksi syyttää asiasta muuta kuin noita hormoneita. Mulla noi oireet eivät alkaaneet heti, vaan oikeastaan ihan kunnolla vasta noin puolen vuoden jälkeen. Olenkin vaihtamassa merkkiä, mutta olen vähän skeptinen sen suhteen, muuttuuko mikään ainakaan positiivisempaan suuntaan.

Mua vähän muutenkin kauhistuttaa kaikki vakavat "sivuoireet", kuten se kuuluisa veritulppa. En ole koskaan kärsinyt aurallisesta migreenistä, mutta migreenitaipumus kuitenkin on. Sekin vähän pelottaa. Elän aika terveellisesti, mutta olen kuitenkin sydän- ja verisuonitautisuvusta, mikä ei taida olla ihan paras lähtökohta hormoniehkäisyn käyttämiselle.

Tekisi ihan hirveästi mieli lopettaa koko homma, ja varmaan lopetankin, jos tuo uusi merkkikään ei käy. Raskauden ehkäisyssä pillerit on toki kätevät (ainakin koska tappavat halut ;)), mutta mä taidan mieluummin vaikka "kärsiä" kondomista kuin ylimääräisistä hormoneista. Joskus vanhempana kun raskautuminen ei enää olisi niin kamalaa, tekisi mieli kokeilla varmoja päiviä. Tai ihan muuta kuin näitä pillereitä!!

Painonnousu, mielialamuutokset - tavallaan ei mitään radikaalia mutta kuitenkin olin kuin eri persoona, vaikutukset kumppaninvalintaan, haluttomuus...

Juu kiitos ei enää. Unelmoin kumppanista, jonka kanssa saisi viimein unohtaa koko ehkäisyn.

Minä myös söin pillereitä viiden vuoden ajan. Koko ajan tuntui jotenkin olevan ahdistunut olo, mutta en sitä osannut pillereihin liittää. Nyt kun olen ollut syömättä niitä reilun kuukauden ajan, tunnen olevani taas oma itseni. Kuten toinen kirjottaja kommentoi, ihan kuin suuri taakka olisi lähtenyt harteilta. Melkeinpä käsittämätöntä. En usko että enää koskaan haluan syödä pillereitä. Pillereitä syödessä tällaiset puheet kuulostivat ihan tuulesta temmatuilta..

Itsellä on valitettavasti vain huonoja kokemuksia pillereistä, mutta eikös hormonitoiminnassa ole eri naisten nälillä sen verran vaihtelua, että varmasti ne joillekin sopivat hyvinkin.

Ekan kerran söin pillereitä parikymppisenä n. kahden vuoden ajan. En vielä pillereitä syödessä tajunnut, että jatkuva alakuloisuus ja itkuherkkyys voisi johtua niistä, mutta kun pillerit lopetettuani olo parani huomattavasti, tajusin niiden olleen syypää.

28-vuotiaana yritin toiseen kertaan ehkäisyä pillereillä uuden suhteen vakiintuessa. Kerroin lääkärille ensimmäisten pillereiden aihauttamista sivuvaikutuksista, ja sainkin sitten matalahormonisia pillereitä. Parin kuukauden käytön jälkeen sain sitten elämäni ensimmäisen hiivatulehduksen, siitä noin kuukauden kuluttua toisen, sitten kolmannen jne. Puolessa vuodessa sairastin elämäni viisi ensimmäistä hiivatulehdusta, ja voin kertoa, että se aika ei ollut kovinkaan mukavaa :( Otin sitten yhteyttä lääkäriin, ja sain reseptin toiselle merkille. Lääkäri kyllä yritti ehdottaa, että hiivatulehdukset johtuisivat ruokailutapojen muutoksesta, mutta itse tiesin, ettei siitä ollut kyse.

Uudet pillerit auttoivat hiukan, mutta hiivailu jatkui silti, ja otin taas yhteyttä lääkäriin, ja seuraava pillerimerkki käyttöön. No, hiivatulehdukset hävisivät, mutta niin myös seksihalut. Jo ensimmäisen levyn myötä huomasin halujen hiipuvan, ja toisen levyn lopetin sitten kesken, koska halut katosivat KOKONAAN. Pariin kuukauteen minulla ei ollut minkäänlaisia seksihaluja, ei edes masturbaatioon.

Pillereiden lopettamisen jälkeen meni muutamia kuukausia palautua normaaliksi, mutta onneksi nykyään itkukohtaukset, hiivatulehdukset ja haluttomuus ovat menneisyyttä. Ehkäisynä on kondomi, ja se toimii meillä oikein hyvin. Kerran olen turvautunut jälkiehkäisyyn nelivuotisen suhteen aikana, eivätkä kondomit edes tule kovin kalliiksi, kun ostaa niitä "perhepakkauksina". Huonoista kokemuksista johtuen en aio enää koskaan käyttää hormonaalista ehkäisyä.

...ja mä kun luulin että kuuluu asiaan, että on hiivatulehduksia tämän tästä kun on nuori ja aloittanut säännöllisen seksielämän :) En osannut sitä silloin yhdistää pillereihin. Samoin minua vaivasivat silloin usein virtsatientulehdukset. Mun oli usein huono olla (etova olo kuten raskauden alussa) ja halutonkin olin, muutaman merkin vaihdon jälkeen lopetin kokonaan. Ja päätin ettei hormooneja enää minuun.