Kesä salaatissa

Monia kasvimaan herkkuja saa vielä odottaa, mutta salaattiainekset kasvavat rehevinä. Jollei omaa puutarhaa löydy, voi kauden vihreitä herkkuja poimia myös kaupan vihannesosastolta. 

Vihreyttä kannattaa nyt tankata, sillä runsaasti yhteyttäviä klorofyllejä sisältävistä vihreistä kasviksista saa rautaa ja c-vitamiinia. Erityisesti kaalisukuiset vihreät kasvikset sisältävät myös paljon foolihappoa, joka on erityisen tärkeä alkuraskauden aikana. Kaikkien vauvaa suunnittelevat tai odottavat äidit siis salaattien kimppuun. Vihreiden kasvisten monet terveyshyödyt tuhoutuvat helposti prosessoinnissa, joten nämä herkut kannattaa nauttia kypsentämättömänä ja tuoreena, ja näinhän ne parhaimmilta maistuvatkin yleensä.

Me ollaan otettu lasten kanssa tavaksi hakea salaattiainekset kasvimaalta juuri ennen ruoanlaiton aloittamista. Yleensä esikoinen lisäksi valmistaa salaattipohjan eli repii salaatteja ja yrttejä kulhoon, johon sitten heittelen muun ruoanlaiton lomassa veitsellä pilkottavat ainesosat päälle. Lopuksi lorautan päälle vielä kylmäpuristettua rypsiöljyä ja rouhaisen hiukan mustapippuria ja vuorisuolaa sekaan. 

Erityisen hauskoja lapsista ovat olleet syötävät kukat! Meillä kasvaa orvokkeja ja ruohosipulin kukkia, joista nuo ruohosipulin kukat on kaiken lisäksi ihan mielettömän maukkaita.

Tankataan vihreyttä nyt kun sitä on!

Henna

Mansikka-aika!

Marjakausi alkaa mansikoilla. Kotimaisia saa jo, oman mansikkamaani mansikat tosin ovat vielä raakileita. Täytyy myöntää että odotan niiden kypsymistä kuin kuuta nousevaa.

Mansikoiden mukana saa rutkasti c-vitamiinia ja antioksidatiivisia fenoliyhdisteitä, kuten varmaan jo tiedättekin. Ihan niin helposti ei ehkä tule mieleen, että mansikat sisältävät myös paljon kuitua. Mansikat sisältävät hieman lajikkeesta riippuen n. 6 g kuitua 100 kaloria kohti, mikä tekee niistä aivan mahtavaa herkkua painoaan tarkkaileville ja terveydestään kiinnostuneille. Todella harva kasviskaan sisältää näin paljon kuitua kaloria kohti, ja mansikoissa kuitu on kyllä aika maukaassa paketissa!

Tehtiin lasten kanssa miehen nimpparien kunniaksi lettumansikkakyhäelmä. Idea tuli lapsilta hiekkalaatikolla, kuten parhaat ideat yleensä. Tästä piti siis tulla kakku, mutta letut hajosi niin pahasti että kakku olisi ehkä hieman harhaanjohtava määritelmä, kyhäelmä totuudenmukaisempi. Mutta lopputulos oli herkullinen! Ja superterveellinen! Mansikkaherkut on siinä mielessä juuri niin parhaita, että niiden kanssa ei tarvitse (ainakaan paljoa) käyttää muuta makeutusta (koska meillä oli toiveissa supermakea herkku, tässä on vähän sokeria ja hunajaa). Lisäksi marjojen makuun sopii hyvin rouheammat täysjyväjauhot. 

Lettumansikkaunelma

2 luomumunaa

2 dl luomuluonnonjogurttia

3 dl luomumaitoa (voinee korvata kookosmaidolla tai kivennäisvedellä)

2 dl luomutäysjyväspelttijauhoja

1/2 tl vuorisuolaa

2 rkl luomuruokosokeria

litra tuoreita mansikoita

3-4 dl luomukermaa

1 rkl luomuruokosokeria

1 tl vaniljasokeria

2 rkl luomuhunajaa

Valmista lettutaikina tavanomaiseen tapaan ja paista letuiksi (lettuina voi käyttää ihan millä tahansa reseptillä tehtyjä lettuja, meillä nyt oli kokeiluvuorossa jogurttiletut). Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla. Viipaloi mansikat. Kasaa lettuja, hunajaa, kermavaahtoa ja mansikoita kerroksittain niin korkeaksi kakuksi kuin haluat.

Mansikanmakuisia päiviä!

Henna

Mistä meitä pitäisi varoittaa?

Raakamaitokohu on nostanut aiheellista keskustelua siitä, mitä kaikkia varoituksia elintarvikepakkauksissa tulisi olla. Elintarviketurvallisuuteen liittyvien merkintöjen lisäksi minä laittaisin pakkauksiin yhtä jos toistakin merkintää. Vaikka välillä kuulee kritiikkiä liiallisia merkintöjä vastaan, puuttuu pakkauksista nykyisellään ainakin riittävät tiedot tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Mielestäni on hyvä, jos tuotteessa näkyy hiilijalanjälki sekä maininnat tuotteen sopivuudesta erilaisiin ruokavalioihin. Itse asiassa, näkisin pakkauksissa mielelläni tietoa esimerkiksi tuotteen valmistuksen vaatimista vesivaroista, tietoa tuotteen ravintoainetiheydestä ja vaikkapa siitä, kuinka paljon päästöjä tuotteen tuottaminen synnyttää.

Ja kaikki tämä tieto tulisi olla niin näkyvästi esillä, että se hyppäisi myös välinpitämättömämmän kuluttajan silmille. Jotta ruokaa riittäisi tulevaisuudessa yhä useammalle eikä harvemmalle, tulisi länsimaiden lihominen jalostetun ja ravintoaineköyhän ruoan mussutuksella saada loppumaan. Globaalin ruoantuotannon haasteena ei nimittäin ole pelkästään väestönkasvu vaan myös populaation massan kasvu, kertoo tuore brittititutkimus. Ylipainoisten osuuden kasvaessa hyvinvointivaltioissa yhä suurempi osa ihmispopulaation biomassasta sijoittuu länsimaihin. Vaikka Pohjois-Amerikkalaisia on maailman väestöstä vain 6 %, sijaitsee siellä tutkimuksen mukaan 34 % väestön ylipainosta johtuvasta biomassasta. 

Kun ylipaino on yhä suurempi ongelma myös kehitys- ja kehittyvissä maissa, luo maapallon ihmispopulaation biomassan kasvu lisää paineita ruoantuotannon tehostamiseen. Tällä hetkellä FAO arvioi, että yksi kahdeksasosa maailman väestöstä elää ilman mahdollisuuksia kalorisesti riittävään ravintoon. Lisäksi vielä useampi ei saa ravinteiden puolesta riittävää ravintoa. Väestönkasvun myötä nälässä elävien osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan, ellei ruoantuotantoa kyetä tehostamaan, tai ruoan jakautumista ihmisten kesken tasoittamaan. Jos lihavuusepidemia vielä laajenee ja pahenee, maapallon resurssit tulevat vastaan huomattavasti aiemmin.

Väestönkasvun hillitsemisen lisäksi tulisikin tutkijoiden mukaan keskittyä lihavussepidemian pysäyttämiseen. Mikäli globaali BMI-keskiarvo olisi sama kuin Pohjois-Amerikassa, kasvaisi ihmisten yhteismassa 58 miljoonaa tonnia, ja lisäenergiantarve vastaisi 473 miljoonan uuden normaalipainoisen aikuisen energiantarvetta.

Lihavussepidemian pysäyttäminen vaatii laajoja yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Historian valossa tiedämme, että tietyn terveyteen liittyvän tiedon laajamittainen levittäminen, "valistus", voi saada aikaan halutunlaisen kulutustottumusten muutoksen ja elintarviketeollisuuden muokkaamaan tuotevalikoimiaan. Näin kävi kuuluisan Pohjois-Karjala-projektin yhteydessä. Vaikka vähärasvaisuuden ja kolesterolittomuuden hyödyistä voidaan olla monta mieltä, on kiistatonta että haluttu vaikutus kuluttajien osto- ja ruokailutottumuksiin saatiin aikaiseksi. 

Nyt olisi korkea aika aloittaa samanlainen valistusoperaatio erityisesti prosessoituja välipalatuotteita, korkeaenergisiä valmisruokia, ravintoaineköyhiä eineksiä ja ylipäätään kaikenlaisia tervettä ravinnonsäätelyä häiritseviä lisäainehöttöjä vastaan. Yksi tehokas tapa on pakottaa elintarviketeollisuus kirjaamaan pakkauksiin runsaasti tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Väitän, että puhtaalla kotitekoisella ruoalla on valtaväestön vaikea lihoa. Ja kun syömämme ruoka on yksinkertaisesti valmistettua, jää enemmän resursseja alkutuotannon kehittämiseen ja siten ruoantuotannon kasvattamiseen. Tai vaikkapa sen tutkimiseen miten ruoka saataisiin tasaisemmin jakautumaan köyhien ja hyvinvoivien maiden ja väestönosien välillä.

Henna

"Juhannustaikoja, keijujen töitä, valvon valoisia öitä"

Ote yhdestä lempilastenkirjastani kuvaa tätä vuodenaikaa osuvasti. Luonto on niin kaunis ettei millään malttaisi nukkuakaan. Vihreys ja valoisat yöt luovat maagisen tunnelman. Juhannuksena en tullut tehneeksi mitään taikoja, joten nyt tekee mieli kokeilla.

Keittiötarhan yrttejä voi onneksi käyttää turvallisesti kokemattomampikin. Sitruunamelissa sopii keskikesään, sillä se liitetään kolmanteen chakraan, joka on auringon ja valon keskittymä, sekä sydänchakraan, joka liittyy rakkauteen. Ja sitä sattuu löytymään pihani yrttimaalta, joten päätän käyttää sitä.

Turvaudun  Sinikka Piipon Kasvien salaisuudet-kirjaan, josta löytyy aina mielenkiintoisia yksityiskohtia kasvista kuin kasvista. Opin esimerkiksi että sitruunamelissaa on viljelty jo 2000 vuotta hunajakasvina, eli mehiläisten mesikasvina. Sitruunamelissa sopii ruoanlaitossakin hyvin yhteen hunajan kanssa. Kasvia kerätään pääasiassa kukinnan alkaessa, ja lehdet säilyttävät arominsa parhaiten pakastettuina. Ennen kaikkea kirjasta löytyy kuin löytyykin myös taikoja, joihin melissaa perinteisesti on käytetty. Ensinnäkin, melissaa voi käyttää menestyksen takaajana. Yksinkertainen loitsu ei vaadi paljoakaan esivalmisteluja: kirjassa neuvotaan hengittämään kasvin tuoksua ja visualisoimaan rahan virtaavan elämään. Toisekseen melissasta voi helposti tekaista lemmenjuoman. Mikäli lemmen kohde ei ole vielä täysin valloitettu, voi melissaa upottaa viiniin useiksi tunniksi, siivilöidä ja nauttia valittunsa kanssa. Näin on kuulemma aloitettu monta rakkaussuhdetta. Vakiintuneemmassakin suhteessa melissaa voi käyttää fyysisten nautintojen ja henkisten ilojen lähteenä sekoittamalla melissaa punaviiniin, maustamalla seoksen hunajalla ja nauttimalla yhdessä kynttilänvalossa.   

Taianomaisia keskikesän hetkiä!

Henna

"Syö ruokaa, älä liikaa, ja enimmäkseen kasveja"

Juhannus, Suomen suven suurin grillausjuhla lähestyy, ja kysymys kuuluukin mitä sinne grilliin laittaisi. Ekohenkisyys sopii Jussin viettoon loistavasti, monethan viettävät pyhät mökillä luonnon helmassa sanoen ja kukkia keräillen. Valitettavasti mukaan pakataan järjetön lasti ruokaa ja juomaa - ettei ruoka nyt vaan ainakaan lopu - ja vielä pääosin possua ja mässyä.

Otsikkona oleva Michael Pollan tiivistämä ohjenuora terveelliseen ja ympäristöystävälliseen syömiseen on lyhyt ja yksinkertainen. Ruoalla viitataan "aitoon ruokaan", eli kehotus protestoi pitkälle jalostettujen, runsaasti säilöntä-, maku- ja täyteaineita sisältävien eineksien ja valmistuotteiden kulutusta vastaan. Kohtuus syömisessä on myös nykyään liian harvinainen hyve. Liikalihavuuden ja elintasosairaustenkin taustalla useimmiten on liian suuret annokset tai liian tiheä ateriointitahti. Tai molemmat. Kasvispainotteinen ruokavalio kuluttaa yleisimpien arvioiden mukaan kolmanneksen siitä fossiilisten polttoaineiden määrästä joka kuluu lihapainotteiseen ruokavalioon.

On mielenkiintoista, että samanlainen ruokavalio näyttäisi edistävän sekä ihmisen että maapallon hyvinvointia. Ja pysäyttävää, että vain marginaalisen pieni osa maapallon väestöstä noudattaa sitä vapaaehtoisesti. Vaikka juhlapyhinä on toisaalta ihan terveellistä ottaa maailmanparannuskin rennommin, voi kokeilla maistuuko se Jussi sen kuivakkaammalta esimerkiksi pähkinäisen hortasalaatin, paputäytteisten tomaattien, uuden sadon kasvisnyyttien ja kookosmuurikkalettujen kera. Ja voihan näiden kanssa syödä vaikka yhden luomumakkaran, jos mielii, kokonaisuus ratkaisee.

Herkkua Juhannusta!

Henna