Miksi luomun terveellisyyttä ei tutkita perusteellisesti?

Luomuruoalla on ympäristönäkökulmasta monia etuja tavanomaiseen maataloustuotantoon verrattuna. Typen hyödyntäminen on tehokkaampaa ja fossiilisia polttoaineita kuluu vähemmän. Kun luomuun yhdistää vielä lähiruoka-ajattelun, puhutaan jo merkittävästi pienemmistä kasvihuonepäästöistä ja ravinnekuormituksesta ruokakiloa kohti.

Luomun terveellisyys taas leimataan usein viherpiipertäjien uskomukseksi. Perusteena on fakta, että vain osa luomun terveellisyyttä selvittäneistä tutkimuksista on kyennyt osoittamaan selvän eron luomumenetelmillä ja tavanomaisin menetelmin tuotetun ruoan välillä. Varsinkin kasvisten kohdalla eri kasvupaikkojen ja satokausien aiheuttamat erot kivennäisaineiden ja monien vitamiinien pitoisuuksissa saattavat olla suurempia kuin luomun ja tavanomaisen väliset erot. Esimerkiksi taannoisen KTL:n katsauksen uutisoinnissa tätä korostettiin, eivätkä viralliset tahot Suomessa olekaan suositelleet luomua terveyden kannalta.  

Siksi olin revetä riemusta kun törmäsin artikkeliin, brittien luomun ja tavanomaisen ruoan terveellisyyttä vertailevasta tutkimuksesta, josta ennakkotietoja oli Turun Sanomissa. Riemu loppui lyhyeen, kun minulle ystävällisesti huomautettiin uutisen olevan vuodelta 2007, ja tuon 17 miljoonan euron tutkimusprojektin tulokset on jo aikoja sitten julkaistu. Kyseessä oli näpsäkkä vertailututkimus luomumenetelmin ja tavanomaisin menetelmin tuotettujen elintarvikkeiden ravintoainepitoisuuksista, joka osoitti luomumenetelmin tuotettujen sisältävän keskimäärin jokusia kymmeniä prosentteja enemmän monia kivennäisaineita ja vitamiineja. Selvimmät erot olivat karjataloustuotteissa. Mitään kovin mullistavaa tutkimuksessa ei kuitenkaan tullut ilmi (eikä toisaalta ollut tutkittukaan).

Missä viipyvät kaikki pitkäaikaisseurantatutkimukset luomutuotetun ruoan vaikutuksista? Miksi mittailla vain vitamiinien pitoisuuksia, kun se antaa vain hyvin kapean kuvan mahdollisista eroista? Rahakaan ei tunnu olevan ongelma, jos voidaan käyttää 17 miljoonaa pitoisuuksien mittailuun.

Kattavampia tutkimuksia odotellessa voi takertua sentään muutamiin tiedonmurusiin. Luomuruoka on kiistatta puhtaampaa torjunta-aineista. Ja tällä on merkitystä, sillä esimerkiksi tuholaisten torjunnassa käytettyjen organofosfaattien on osoitettu häviävän mittausrajan alapuolelle lasten virtsasta vain 5 päivän luomuruokavaliolla. Ja nousevan takaisin tavanomaisella maataloudella tuotettuun ruokaan palattaessa. Lapsuusiän torjunta-ainealtistus vaikuttaa monella tavalla terveyteen vielä aikuisiässäkin. Itse pelaan mieluiten varman päälle, vaikka vaarallisimmat organofosfaatit on nykyään kielletty tehotuotannostakin.

Luonnonmukaisesti tuotetuilla kasvikunnan tuotteilla sekä maidolla on myös osoitettu olevan korkeampi antioksidanttikapasiteetti useissa tutkimuksissa. Tämä tarkoittaa, että ne sisältävät enemmän antioksidantteja kuin tehoviljelty muuten identtinen tuote. Eräässä tutkimuksessa verrattiin lisäksi plasman antioksidanttikapasiteetin muutosta välimeren ruokavaliolla, joka koostui joko tehoviljellyistä tai luomuviljellyistä tuotteita. Luomutuotteita sisältävä ruokavalio nosti 14 päivän koejakson aikana plasman antioksidanttikapasiteettia 21 %, kun tehoviljeltyjä tuotteita sisältävässä ryhmässä muutosta ei havaittu. Tämä viittaa siihen, että luomutuotteissa runsaampina pitoisuuksina esiintyvät antioksidantit, imeytyisivät ja olisivat siten kudosten käytettävissä.

Puhdasta viikonvaihdetta!

Henna